Oli ihan pakko käydä puntarissa.Mieheni päivitteli eilen laihuuttani sekä ihmetteli mitä ihmettä minulla oikein tuntui vaatteiden alla ja missä tissit oikein olivat kun ei löytynyt muuta kun näppylät.
No luuthan ne olivat alkaneet törröttämään sieltä täältä ja tissini olivat kutistuneet kahvikuppikokoon.Se sai minut havahtumaan mitä muuta minulle on ero aikana tapahtunut.En ollut tajunnutkaan että olin laihtunut näinkin paljon näin lyhyessä ajassa.Kuudessa viikossa lähes viisi kiloa.Melkein kilo per viikko.Kaikkiaan paino on pudonnut kuusi kiloa tänne muuton alkamisesta.En tosin ole yhtä laihassa kunnossa kun suhteemme alkuaikoina, mutta jos tämä tahti jatkuu on syytä huolestua toden teolla.
Ilokseni totesin myöskin kuntoni olevan parempi kuin suhteen aikana.Minulta siis löytyi enemmän kestävyyttä sängyssä kun mieheltäni.Pystyin viemään homman loppuun hyvällä suorituksella.Tosin hän poti krapulaa, mutta siltikin uskon olevani kovempikuntoinen.Ennen oli toisinpäin.Väsähdin ja mies joutui hoitamaan homman loppuun.Myöskin huomasin ettei onnettomuudesta ollut jäänyt minulle pysyvää keuhkosairautta.On siis syytä olla tyytyväinen että on edes ruumiillisesti hyvässä kunnossa vaikka henkinen puoli onkin rempallaan.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin On alettava paneutumaan ongelmakohtiin sekä satsattava omaan hyvinvointiin enemmän.Olen ollut kyllä tietoinen että teen taas ihan liikaa töitä vaikka enää minulla ei ole tällähetkellä kuin yksi kokopäivätyö.Tosin teen pitkää päivää enkä aina muista edes käydä tauoilla.Olen pyrkinyt syömään yhden eineksen ja jugurtin töissä.Pitkää päivää teen nyt siksi ettei tarvitsisi ajatella yksinäisyyttä ja erontuottamaa ikävää.Kotona syön sitten jotain mitä tahansa mitä tekee mieli.Ruoka ei todellakaan ole oikein maittanut.Puoliväkisin koetan syödä evääni töissä. Luulen kuitenkin että kun mieli kohoaa niin alkaa ruokakin maittamaan ja alan kaipaamaan muutakin tekemistä kuin työ.Onhan tämä blogi jo hyvä askel oikeaan suuntaan:)
Ei kommentteja toistaiseksi.
