Eilen illalla se sitten tuli.Tasan viikko edellisestä viestistä.Saman tien ponkaisin puhelimen kimppuun.Miten joku voikin saada tällaisen tunne myrskyn aikaan ja vieläpä niin vähästä?Pelkkä puhelimen piippaus tiettyyn kellon aikaan ja maailma aivan sekaisin.Luulin jo päässeeni sen vaiheen yli, mutta ei.Niin vaan maha kääntyi ympäri, poskia alkoi kuumottaa,korvissa paineen tuntua ja sydän alkoi hakkaamaan kovempaa.Toiveeni heräsivät eloon ja jännittyneenä luin viestin.Mitä oikein odotin ja odotan yhä?
No eipä siinä kummosia lukenut.Muutama rivi vain, mutta oma mielikuvitukseni alkoi heti laukkaamaan ja muistot tulvivat mieleen.Ne typerät lupaukset joita hän minulle antoi. Tai ainakin luulin hänen luvanneen.Siispä heti ensimmäiseksi ajattelin hänen kaipaavan seuraani, vaikka oikeastihan ei siinä niin lukenut.Hän vain ilmoitti lähtevänsä ryyppäämään.Miten siitä mukamas voisi kuvitella hänen kaipaavan seuraani.No kun olimme niin monesti puhuneet lähtevämme yhdessä baariin, mutta koskaan se ei toteutunut. Nyt sitten heti luulin hänen haluavan minut mukaansa.Ällöttävää mitä oma mielikuvitus saakaan aikaiseksi.
Niinpä luin viestin yhä uudestaan ja uudestaan kunnes sain päähäni taottua ettei se ollut kutsu mihinkään ,vaan pelkkä toteamus. Tänään sitten vastasin siihen.Tarkoitus ei ollut laittaa kun muutama rivi, mutta tekstiä tuli sitten lopulta kolmen viestin verran.En malttanut mieltäni ja meninkin suoraan asiaan ja tiedustelin oliko hän menossa naisia etsimään vai kaipasiko hän mahdollisesti minun seuraani ryyppyreissulleen? En usko että saan vastausta.Menee varmasti viikko ennen kun hän kokoaa itsensä ja uskaltautuu laittamaan uuden viestin.Onhan hän edelleen exänsä kanssa yhdessä ja karttelee minua.Luulen hänen kuitenkin jollain tapaa haluavan minua.Olen siitä melko varma ettei hän ole tunteeton joutuessaan lähelleni.Olkootkin ne tunteet sitten pelkkää himoa tai jotain muuta.Ehkäpä se joskus selviää minullekkin.Mutta varmaa on kuitenkin ,ettei hän pysty minusta päästämään irti ,vaikka haluaisikin.Johan se on nähty.
Nyt sitten ryven tunnemyrskyssä ja koetan saada hormoonini aisoihin ja ajatukset kuriin.Haaveilen.Halu olla hänen lähellään ja nähdä hänet on valtava.Haluaisin niin kovasti hänen rutistavan minua ja tuntea kuinka hän painaa hitaasti kuumat huulet huulilleni hyväilevään suudelmaan.Maistellaan toisiamme kunnes suudelma muuttuu vaativaksi ja emme pysty lopettamaan pitkään aikaan.Kaikki muu ympärillämme häviää.On vain me kaksi tässä hetkessä jonka ei tahtoisi loppuvan koskaan.
Ei kommentteja toistaiseksi.
