Siitä onkin nyt sitten vuosi kun ekat viestit toisillemme laitettiin.Siitä häntä muistutinkin kun aamulla laitoin joulutervehdyksen menemään toiselle miehelle.Hän sitten laittoi heti takaisin niitä näitä,vaikken odottanut vastausta kun en mitään kysynytkään.Se minua onkin ihmetyttänyt että miksi hän nykyään vastaa niin sukkelasti kun ei ennen syksyä välttämättä kuulunut vuorokauteenkaan jopa viikkoon mitään.No parempi etten miettisi sitä.Minun olisi vain tajuttava ettei se mitään millään oikeasti tarkoita.Kunhan ajankuluksi minua kiusaa.Silti se sattuu kun toinen ei suoraan sano mitään mihinkään suuntaan.Niin kun nyt tämänpäiväinen viestikin osoitti ja eilinenkin.Se oli todella ovelasti muotoiltu ja sen voi ymmärtää monella tapaa.Sen hän osaa.Laittaa viestejä jotka voi ymmärtää miten vaan ja ne voi tarkoittaa mitä vaan.Ehkä hän siksi laittaa niin että joutuisin kysymään mitä hän tarkoittaa ja saa minut näin uudelleen viestityksen piiriin.Koukkuun ja lankeamaan.Riippuvaiseksi hänestä.Kerjäämään hänen huomiotaan.Aloittamaan jotain uudestaan.En tiedä….Ehkä hän joskus oppii ilmaisemaan asiat suoraan kun en edes yritä ymmärtää epämääräisiä viestejä ollenkaan.En vain noteeraa muihin kun suoriin kysymyksiin.Tosin päätökseni on yhä voimassa enkä häneen ota, enkä pidä enää yhteyttä.Poikkeuksena on vain nämä Joulun toivotukset ja uuden vuoden toivotukset.Hän joutuu tekemään paljon töitä jos minut meinaa saada.Minun täytyy selvästi saada tuntea ja kuulla mitä hän minusta tahtoo.Ilman että enää kyselen.Vapaasta tahdosta.Joutuu ottamaan riskin tulla torjutuksi.Kohtaamaan todelliset tunteet.Koko pakka menee hänellä uusiksi.Mikään vanha ei enää päde ,eikä hän pääse enää helpolla ja ei varsinkaan niillä entisillä keinoilla lähelleni.Se mies joutuu opettelemaan kokonaan uuden tavan lähestyä minua.
Ehkä alan oppia vihdoinkin jotain.Sen ettei minun tarvitse enää yrittää ymmärtää toista ja hänen tekemisiään.Etten enää anna kenenkään kävellä ylitseni.Olen vastuussa vain itsestäni ja omista tekemisistäni.Siitä että viestini ovat selkeitä ja niissä ei ole mitään tulkinnan varaista.Niitä ei voi käsittää väärin ja sanon mielipiteeni suoraan.Minua ei voi ymmärtää väärin.Jos ei miellytä niin ei sitten.Ei voi mitään.
Avasin viime yönä lahjan jonka sain .Se sisälsi enkeli avaimenperän jossa luki”Älä koskaan lähde kotoa ilman suojelusenkeliä”En varmasti enää lähde.Se tulee muistuttamaan minua aina siitä että minun on muistettava olla itseni paras kaveri,koska silloin enkeli pystyy suojelemaan minua kaikkein parhaiten ihmisiltä ,jotka haluavat aiheuttaa pahaa mieltä elämääni.Niiltä jotka koettavat hallita minua ja elämääni.Se saa minut muistamaan ettei minun tarvitse olla täydellinen.Etten ole tilivelvollinen ketään muita kun itseäni varten.Että minä olen ansainnut terveen elämän.Olla minä tällaisena.
Tänään minulle sanottiin että mukavaa kun olen niin iloinen nykyään.Tämän olen kuullut jo useammalta ihmiseltä.Myöskin monet ovat minua pyytäneet joulua viettämään,niin ystävät kun sukulaisetkin.Tuntui hyvälle kun kuitenkin tämä joulu on minua niin masentanut ja kaikki tunteet lyö läpi yhtä aikaa.Ilmeisesti hyvä olo kuitenkin kumpuaa jostain sisältäni.Ehkä ilo onkin syvempää jo kun masentuneisuus.Olen siis mennyt elämässä eteenpäin vaikken ole sitä huomannutkaan.Myös erästä blogia lukiessa en enää alkanut itkemään ,vaikka ne asiat muistuttivat minua menneestä.Silti ne tuntuivat vierailta ,vaikka olen ne itsekkin kokenut.Siitä kun itse olen vasta toipumassa riippuvaisuus suhteesta ehkä jopa toisestakin.Paljon on kuitenkin vielä käsiteltävää.Itsevarmuuteni tarvitsee vielä lujittumista.Että oikeastikkin tunnen olevani tukevasti maan kamaralla.
Tänään (eilen)kävin vihdoinkin jouluostoksilla.Sen ainoan kerran.Ostin jotain itselleni ja niille jotka minua muistivat.Myös joulutervehdyksiä laitoin menemään.Kävin myös kotona syömässä Jouluruoan ja haudoille vein kynttilät.Kyllä se vaan on kaunista näin pimeällä kun on paljon kynttilöitä palamassa.Jotenkin se rauhoitti minua eikä enää itkettänyt mummon nimen näkeminenkään.Kävin myös serkkuni joulua katsomassa.Tuntui niin kotoisalle seurata maalaisjoulun laittoa.Se toisen tekemisen ilo ja silti tyytyväisyys siitä että minun ei tarvitse tänä jouluna tehdä mitään mitä en tahdo tai jaksa tehdä.Hyvän olon saa muiden tekemisestä.Siitä en ole koskaan saanutkaan nauttia aikaisemmin.Kiva että serkku on nyt niin lähellä.Näin myös hänen tyttönsä pitkästä aikaa.
Nyt kun olen tästä päivästä selvinnyt niin uskon että huomenna on jo helpompaa.Olen saanut itseni liikkeelle ja minusta jotenkin tuntuu että jotain hyvää on tapahtumassa.
Samantien eroon tollaisista mieheistä jotka eivät voi sanoa asioita suoraan. Miehiä jotka antavat ymmärtää, mutta eivät ymmärrä antaa
Mukava kuulla, että elämä hymyilee jo vähän ja että sä hymyilet. Se jos mikä on jo isoasia. Täällä sitä hymyn tuloa vielä odotellaan, mutta kyllä se sieltä tulee. Nauti rauhassa näistä joulun päivistä ja muista rentoutua.
Kommentti voimissain — 25.12.2007 @ 3.30
Sitähän tässä yritetään voimissain koko ajan jo yli puoli vuotta.Pikku hiljaa se toivottavasti onnistuu.Alku on hyvä ja hyvin meneekin siihen asti kun en häntä tapaa.Edellisestä tapaamisesta onkin jo onneksi aikaa.
Nyt on ihan hyvä olla ja luulen että menee jonkin aikaa näin kun olen löytänyt taas uusia asioita elämään.
Kommentti dulchinea — 25.12.2007 @ 18.33