Eilinen päivä osoittautui ihan hyväksi.Laitoin toiselle miehelle kyselyn kun ei vastausta kuulunut ja hän siihen sitten vastasikin.Ilmoitin tavallaan että en enää hyväksy vastaamatta jättämistä jos hän ei vastaa ,vaan vaadin vastauksen oli se mitä hyvänsä.Aikaisemmin jokin käsittämätön asia sai minut aina arpomaan laitanko vai en ja vieläpä mietin mitähän se tästä ajattelee jos tämmöstä kirjoitan ja kyselen.Kehtaanko.Miten tähän suhtautuu.Suuttuuko jos kysyn.Onko hän yksin vai jonkun seurassa.Voiko tätä kysyä jne.Nyt pyrin pääsemään tuosta ajattelumallista eroon ja kysyn mitä minä haluan.Sorruin jopa piikittelemäänkin jos vastausta en saanut.Piilo vittuiluakin tuli harrastettua.Tavallaan kiukuttelinkin.Nyt en enää anna noille ajatuksille valtaa,vaan yritän viedä asioita eteenpäin rakentavasti.Kysyn niin kauan kunnes vastaus tulee enkä mieti miksei vastannut.En myöskään ala syyttelemään ja syyllistämään.Onkohan se jonkun kanssa tms.En voi tietää jos ei hän kerro.En edes yritä olla ennustaja ja tulkita asioita.
Tämä tosiaan toimii.Laitoin siis kyselyn tuleeko kylään vai ei ja sain vastauksen.Hän kirjoitti minulle pitkästi.Tavallaan päästi elämäänsä sisälle.En odottanut muuta kun lyhyen ei tai kyllä tai en nyt osaa sanoa ja tekosyitä.No minä sitten vastasin takaisin ja hän taas laittoi viestin takaisin,vaikka en enää odottanut ,kun en mitään kysynytkään.En vaatinut selityksiä.Ne hän kertoi ihan omasta tahdostaan.Olen todella yllättynyt. Ehkäpä tosiaan aikaisemmin toimin vääristyneellä tavalla.Kun olin niin exän kanssa tottunut toimimaan.En osannut olla normaali,koska koko ajan piti turvata selusta ettei tulisi paskaa silmille.Nyt yritän palata hetkeen ennen exää.Kun kaikki oli yksinkertaista ja helppoa.En sitten enää laittanut viestiä takaisin hänelle etten tule mokanneeksi ja sortuvani vanhaan tapaan.Tänään voisin häntä jollain piristää kunhan keksin jotain sopivaa sanottavaa.Tärkeintä on ettei enää ala pohtimaan miksi hän näin kirjoitti.Se pitää lopettaa kokonaan.Katsoa vain yksinkertaisella tavalla vastaus ja lopettaa spekuloinnit ym.Mielikuvitukselle ei saa antaa valtaa .Silloin vasta pystyn käsittelemään asioita .Pitää mielessä mitä minä haluan ja mihin oikeasti haluan vastauksen ettei toisen tarvitse miettiä mitä tämä pitää sisällään.Onko vittuilua vai tosissaan vai leikkiä vai mitä?
Tämä ei ole helppoa minulle.Takana on kuitenkin niin pitkä aika ei normaalia käyttäytymistä.Kaikki pitää opetella uusiksi.Sekin mitä ja kuka minä olen ja mitä oikeasti haluan.Opetella pitämään näistä asioista kiinni jos toinen ei niitä hyväksy.Pitää muistaa että se on hänen ongelma jos ei pysty hyväksymään erinlaisuutta.En ole tilivelvollinen menemisistä kuten ei hänkään ole.Hänen ei ole pakko vastata vaikka vaadinkin vastausta.Minun on sekin vaan hyväksyttävä.Tärkeintä kuitenkin on se etten sorru miellyttämään ja luopumaan omista tärkeäksi kokemistani asioista.Niistä joista saan voimia elämään.
Sain eilen inspiraation ja keksin kuinka tämä huushollin järjestyksen tulee olla.Vasta nyt pystyn tekemään näitä muutos ratkaisuja ilman että saan kahta kauheamman sotkun aikaiseksi.Asiat ja tavarat alkavat vihdoinkin sijoittua oikeille paikoille.Muutoset vaativat valitettavasti paljon töitä.Joudun jopa lamputkin sijoittamaan uusiksi.Alan olla tyytyväinen tähän.Nyt pitäisi lähteä hakemaan exän luota huonekaluni pois,mutta hänen näkemisensä ei minua innosta.En halua pilata omaa hyvinvointia muutaman huonekalun takia.Mietin vielä hetken asiaa ja koetan olla vahva.En mene yksin.Koetan saada erään ystävän mukaan.Tarvitsen ne huonekalut kyllä täksi välikaudeksi ennen kun ostan uusia sopivia tilalle.Menen sinne vasta sitten kun olen valmis hänet kohtaamaan.Nyt jatkan järjestyksen vaihtamista.
Nettiystävistä sen verran että hiljaista on kun en ole viitsinyt pitää kehenkään yhteyttä,mutta tästä tosi suloisesta kuulin pitkästä aikaa jotain.Täytynee hänelle vastailla kun ehdin.Hän palaa kuitenkin vasta ensi vuonna maisemiin.
Kirjoitat varmaan tarkoituksella sen verran salamyhkäisesti, etten ihan kunnolla pääse sisään tilanteeseen.
Tulee sellainen käsitys, että tämän ‘toisen miehen’ kanssa ette ole (aiemmin) saaneet kommunikointia sujumaan, ja sitten tulee kaikenlaisia kuvitelmia kun todellista tietoa puuttuu.
Mars/Venus-karrikointien mukaan mies ei ymmärrä vihjailuja eikä piilovittuilujakaan, mutta suoraan kysymykseen saa suoran ja rehellisen vastauksen (ainakin suomalaiselta vapaalta mieheltä).
Siis jos venuslainen kysyy: “mitä ajattelit tehdä illalla?”, hän luultavasti tarkoittaa: “haluaisitko viettää iltaa kanssani?”. Marsilainen ei tajua vihjettä vaan vastaa kirjaimellisesti siihen mitä kysytään: “ajattelin tehdä vähän rästiin jääneitä kotitöitä, ja sitten katsoa jonkin leffan”.
Venuslainen loukkaantuu, kun ei marsilaisella ole mitään tärkeää, mutta hän ei silti halua viettää iltaa venuslaisen kanssa. Ja kaikki on pelkkää väärinymmärrystä!
Kommentti dolce — 30.12.2007 @ 15.50
Dolce:En pysty kirjoittamaan asiasta tämän suoremmin kun en itsekkään sitä vielä ymmärrä mitä mikin asia tarkoittaa.Myös muistakin syistä pyöritän tätä yleisellä tasolla.Olen todella hukassa kommunikointini kanssa hänen suhteensa kuten varmasti monen muunkin.Lähinnä koetan saada omiin ajatuksiin selkeyttä ja nähdä asiat kauempaa.Miten minun tulisi toimia etten sortuisi vanhaan tapaan.Saada hänet avautumaan ja huomaamaan että en hyväksy enää vanhaa kuviota.
Kyllä alku aikoina pääsimme kommunikoimaan ihan oikeinkin,mutta sitten myöhemmin molemmin puolin kävi niin että ajauduimme erilleen.Luulen että tunteet aiheuttaa vääristymiä kuten mustasukkaisuus.Hän enemmänkin on vastaamatta tai vihjailee asioita joita en ymmärrä täysin ja vastaan sitten väärin tai en ollenkaan.sama toisinpäin.Nytkin kun kysyin että miten menee lomalla ja millaista keliä siellä on,niin ei kuulu mitään.Hän ei vastaa jos on lomalla oli aiemmin selitys vastaamatta jättämiselle.Oikeasti en tiedä miksi ei vastaa.Ei hän kerro ajatuksiaan tai tunteistaan.Sillon on tosi vaikea kommunikoida toisen kanssa.Sitten siirrytään kuvittelu/arvaus vaiheeseen.Olisin tosi tyytyväinen mistä tahansa vastauksesta kun syvästä hiljaisuudesta.Näitä tilanteita on paljon.Hän saattaa olla yhtä mieltä tänään ja huomenna jo toista mieltä.Enää en vaan välitä näistä jutuista.Laitan vaikka huomenna saman viestin uudestaan.Kyllä hän jossain välissä kypsyy ja ilmoittaa sitten että jätä rauhaan,vaikka yleensä hän kertoo sen sanoilla olen nyt exän luona.Ei sitäkään noin suoraan.Oikeasti en edes tiedä onko vai sanooko vaan.Nyt jätän kaikki mitä en oikeasti tiedä ihan omaan arvoonsa enkä mieti/arvaa vastauksia.Joten pelaan tämän nyt vaan loppuun pää kylmänä ilman ajatuksia.Hän oppii kyllä vastaamaan suoraan kysymykseen suoraan,jos minäkin opin.Eniten toivon että saan revittyä irti siitä sanat tämä on ohi nyt.Et ole enää ystäväni.Sitten olen tyytyväinen ja voin jatkaa elämää eteenpäin.Ei tämä muuten lopu.Hän ei jätä minua muuten rauhaan ikinä,vaikka olen pyytänyt sitä jo ties kuinka monesti.Haluan tähän pelleilyyn lopun.
Kommentti Dulchinea — 30.12.2007 @ 21.02