Arvatkaas kuka taas valvoo? Eikä mitään syytä tälläkään kertaa.No kaitpa tämä kuuluu tähän Joulun tuomaan olotilaan.Odotusta että jotain hyvää tapahtuisi.Kaikki ikävä unohtuisi ja heräisi onnellisena uuteen päivään.
Oloni on hiukan parempi kun aiemmin koska jotain hyvääkin minulle eilen tapahtui.Se vaan on semmonen juttu etten uskalla sillä hehkutella ennen kun olen siitä ihan varma mitä oikein tapahtuu.On ollut mukava huomata että virtuaaliystäviltäkin saa niin paljon sisältöä elämään.Jotenkin minusta tuntuu niinkuin rauha olisi laskeutunut taas ylleni.Voihan se johtua tästä yön hiljaisuudestakin.
Eräs ihminen on myös mielessäni ja toivon hänelle hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta.En syitä tiedä miksi poisti Bloginsa,mutta se tarina kosketti monia ihmisiä ja moni sai voimia jatkaa elämää eteenpäin.Myös minä.Niin hieno selviytymistarina se oli.Harmi ettei siitä ole enää muille apua.Se oli suoritus pohjamudista ylös täyteen elämään.
Taikauskoinen kun olen niin tuossa pöydällä on eräs paketti.Se kuulemma suojelee minua joltain.Näin sen antaja kertoi.En sitä kumminkaan saa avata kun vasta aattona.Tuon paketin saamisen jälkeen minulle on tapahtunut muutama outo juttu.Olen väitettä yrittänyt kumota mutta aina tuon paketin vetovoima on todistanut toisin.Alan kohta oikeastikkin uskoa että sillä on vaikutus minun elämään positiivisessa mielessä, vaikka pidän tiukasti kiinni menneestä.Tuo kun tuppaa työntämään ajatuksiani eteenpäin kohti huomista.Huomenna tuon paketin arvoitus minulle vihdoinkin selviää.
Huomenna onkin jo aatto.Silloin on yksinäisyyteni suurimmillaan kun kaikki ovat juhlimassa perheidensä tai ystäviens luona.Ehkäpä lähden kylille katselemaan montako pukkia näen yhtä aikaa tai muuten vain ulos lenkille.Ei taida lunta olla tulossa jouluksi.Eihän sitä tosin tiedä vaikka tästä sittenkin joulu tulisi myös minulle.
Hyvää Joulua kaikille lukioille ja virtuaaliystäville!
Tämä on taas niitä päiviä kun mua masentaa tosi paljon.Ei edes joululaulujen kuuntelu tuo sitä mitä ennen eli hyvän ja rauhallisen mielen.Masentaa tämä yksinäisyys ja seksittömyys.Suurimmaksi osaksi tää treffitouhu ja sen seksiseuran etsiminen,jota nyt ei tunnu millään saavan ilman sydänsuruja.Kuka hullu kaipaa vielä lisää sydänsuruja.No minäpä tietenkin.Kyllä mun pitäs vaan antaa periksi ja unohtaa ensin nämä kaksi edellistä ennen kun lähden seuraavaa yrittämään.Itseni tuntien saan varmasti siipeeni seuraavaltakin kun oon niin tunne ihminen kuitenkin ja tuppaan rakastumaan varsinkin jos kohde on miellyttävä ja kertoilee ihania asioita korvaan.En kuitenkaan ole koskaan käyttänyt edellisen unohtamiseen laastarisuhdetta vaan olen kärsinyt ainakin kaksi vuotta ennen kun olen pystynyt seuraavan kanssa olemaan.En ymmärrä mikä minua ajaa näin kovasti uuden ihmisen syliin.Hyväksytyksi tulemisen tarvekko vai joku muu juttu?
Tää puute ja kaipuu toisen ihmisen kainaloon tekee mut hulluksi.Sitä kun toivoo löytävänsä edes jotain tähän hellyyden kaipuuseen.No ei ihan mitä tahansa vaan intohimoista seuraa suudelmineen kaikkineen.Kuuluuko tämä johonkin paranemisprosessiin?
Sen nyt kuitenkin tiedän ja tajuan etten voi suhdetta aloittaa kenenkään kanssa pitkiin aikoihin kun haavat ovat niin syvät.Jos en käsittele mennyttä niin se jää vain kummittelemaan tuleviin suhteisiin ja koitoksiin.Olen kumminkin vielä sekaisin avioerosta ja sen aiheuttamista traumoista jotka välillä tunkee tajuntaan saaden minut voimaan pahoin.Samoin usko rakkauteen on mennyt kun luulin tämän yhden minuun kohdistunutta mielenkiintoa rakastumisen aiheuttamaksi ja sitä miten hän minua käsitteli.No enää en sitä ihmettele.Hänkään ei ole toipunut exästään.Ehkä hän etsi silloin samaa kun minä nyt.
Onneksi sentään sain matkakumppanin jätettyä ja aion hänet jättää kokonaan.Ei ole sitä mitä tarvitsen.Se on tuolla jossain.Tulee sitten kun on sen aika.Vaikka sitä luulee että viestittely vie yksinäisyyttä ,niin ei kuitenkaan tunnu olevan.Tuntuu niinkuin se vain lisäisi yksinäisyyttä ja kaipuuta kuulua hetkeksi jollekkin.
Silti jaksan uskoa että vielä tulee päivä kun ei masenna ja sitä aitoa säpinää on ilman mustasukkaisuutta ilmassa.Aito ja terve kumppani pitämässä kädestä.Sanomassa että ei ole kiirettä mihinkään.Ollaan vain nyt ja tässä.
No voihan vitsi.Miten tässä näin kävi.Olin tosi väsynyt kun viime yönä tuli nukuttua tosi vähän ja kaaduinkin sänkyyn puol yhdeksän.Ajattelin nukkua aamuun saakka,mutta toisin kävi.En tiedä mikä minut herätti,mutta tässä sitä nyt istutaan silmät ristissä.En mitenkään virkeänä,mutten saa untakaan.En voinut uskoa ettei ollutkaan aamu.Piti ihan katsoa useammasta kellosta että kello ei oikeasti sitten kumminkaan ole puoli yksitoista aamulla.Näinkö helposti minulla menee unirytmi nykyään sekaisin.Olen nyt tosi huolestunut.Kyllä minä ennen pystyin pomppaamaan illasta aamuun ja sitten takaisin iltaan.Entäpä jos seuraava huoleni onkin totaali unettomuus.Nyt kun kumminkin olen pystynyt edes jotenkin nukkumaan aamuun asti.Lähes normaalilla unimäärällä.
En keksi mitään oikeata syytä mikä minua valvottaisi.Jotenkin en pysty ajattelemaan että taustalla olisi särkynyt sydän kumminkaan, vaikka sen nyt omaankin.Tai jotkut huolet painaisi yhtään sen enempää kun muulloinkaan.Jokin kuitenkin nyt on minun unirytmini sekoittanut.Ei minulla ennen ollut vaikeuksia nukkua seitsemästäkään aamu yhdeksään.
Tuli kyllä päivällä mieleen että ihan kun olisi stressiä näkökentässä ja tuntui sydämmeenkin pistävän.Voisiko tämä Toisen miehen ja minun välinen välienselvittämättömyys aiheuttaa tämän.Laukaisiko se hänen tekstiviestinsä jonkun ketjureaktion minussa liikkeelle vai johtuuko tämä noista netti-tuttavuuksista?Minähän se hänet jätin kun en saanut häneltä vastauksia mihinkään ja edelleen roikottaa minua mukanaan eikä pysty sanomaan että “ei kiitos, minulla on toinen.Jätän sinut nyt rauhaan ja kunnioitan näkemystäsi ja tunteitasi.”Vai onko kaikki vuodentakaisen aiheuttamaa olotilaa alitajunnasta?Voi kunpa joku kertoisi vastauksen.
On tosin minulla toinenkin pelko.Se että joku netti-tuttavuuksistani eksyy tänne ja lukee nämä jutut ilman että tiedän.Tämähän löytyy todella helposti.Minä kun en halua heti koko totuuttakaan kertoa ja ikävät asiat haluan unohtaa.Näistä kun voi saada vääränkin kuvan minusta kun eroprosessini menee etenpäin ja asiat muuttuvat.Mielipiteeni selkeytyvät ja haluankin eri asioita kun vaikkapa viikkoa aikaisemmin.Kun noita vanhoja juttujani luin läpi niin sen huomaa miten paljon asioita on mennyt lävitseni vähällä aikaa ,vaikka aikajana ulottuu vuosien päähän. Kuinka jotkut asiat tuntuvat jo nyt etäisiltä ja oudoilta.Ei ollenkaan minulta.Enkä kaikille totuutta halua edes kertoa ja selitellä miksi olen jotain tehnyt tai jättänyt tekemättä.Vasta kun ja jos alan tuntea jotakin kohtaan jotain ,niin sitten kerron ja oikaisen väärinkäsityksiä ja ajatuksiani sekä paljastan menneen luurangot.Eli sille seurustelu kumppanille jos siihen joskus päädyn.
Hyvä puoli tässä kumminkin on se että menen vasta iltaan ettei nyt tarvitse pakottaa itseäni takaisin sänkyyn pyörimään.Se hiukan helpottaa olotilaani.
Muista netti-tuttavuuksista sen verran että Dolce onneksi sai minut tajuamaan etten voi lähteä reissuun rakastuneen henkilön kanssa.Minusta on hiukan outoa että hän sillai tuntee kun emme edes ole tavanneet emmekä kuviakaan vaihtaneet.Saako sitä oikeasti oikean kuvan toisesta kirjoittelun perusteella?Toisaalta ymmärrän häntä koska ihastuin tähän yhteen tapaukseen hiukan kirjoittamiemme asioiden johdosta ja ystävä haluan olla treffikamun kanssa tapaamisen jälkeenkin,vaikken seksiin kyennytkään.Sekä tähän kolmanteen jonka koen jollakin tapaa vetoavan minussa johonkin,mutten pysty selittämään mihin.Kuviakin on vaihdettu.Häneen haluaisin tutustua todella hyvin,mutta pelkään rakastuvani,jos lähden häntä tapaamaan.Haluaisin hänet ystäväksi ihan livenäkin.Hän siis todella vetoaa kuvankin puolesta ja muutenkin.On tosi suloinen tapaus.Vähän kun tämä toinen mies.Ehkä ei niin vähänkään kun tarkemmin miettii.Hänen kanssa on kuitenkin hidasta tutustua jostain syystä.En tiedä mikä häntä estää kirjoittelemasta.No eihän tässä kiire ole mihinkään.Täytyy muistaa että se mikä on tarkoitettu tapahtuvaksi niin se tapahtuu eikä sitä pysty estämään.
Näihin ajatuksiin on hyvä lopettaa.Nyt lähden yrittämään nukkumista uudelleen.Ai niin.Pääsin muuten tentistä läpi ja lupa on uusittu.Nyt saan taas jatkaa töitäni…
Tässä sitä vielä keikutaan vaikka pitäis olla jo unten mailla.Pitäis jaksaa nousta aamuun ja kurssille uusimaan lupa.Nopeasti kirjoitan päivästäni jotakin.
Päivä on ollut vaihteleva ja tapahtumarikas.Ensinnäkin luulin netti-ystäväni minut hylänneen.No niin ei kuitenkaan ollut onneksi.
Sitten löysin erään söpön tapauksen. Se on nyt vielä auki jatkuuko kirjoittelu vielä jonain päivänä.Mitä hän mahtoi minusta ajatella.Saiko väärän kuvan.Jouduin juttelut jättämään kesken kun lähdin töihin.
No sitten on vielä yksi tapaus.En tiedä miten tässä näin pääsi käymään,mutta olen jossain vaiheessa luvannut erään netti-tutun kanssa lähteä reissuun.Ensikuussa.Apua!Hän elättelee suhdetta kanssani .
No työpäivän kruunasi viesti keltäpä muultakaan kun toiselta mieheltä.Hän laittoi Joulutervehdyksen jo nyt ettei sitä vaan unohda.Se sitten saikin minut aikamoisen tunnekuohun valtaan.En tiennyt itkeäkkö vai nauraa vai molempia.No laitoin tietysti takaisin omani.Lyhyesti ja ytimekkäästi.Valitettavasti kaikki on vielä tuoreessa muistissa niin hyvät kun huonotkin teot.Sydän sanoo tahdon ja järki seisoo tällä hetkellä…
Kyllä tämä tästä.Toivottavasti en vaivu kurssilla mietteisiin ja haaveisiin…
Itkemiseksihän tämä päivä sitten meni.Vuoden takaiset muistot tulvivat ajatuksiini aikamoisena vyörynä ja on saanut hanani aukeamaan.En olis uskonut että jokin asia voi tämän olotilan laukaista.Siitä on vuosi kun olimme miehen kanssa kaksi viikkoisella reissulla etelässä suhdetta parantamassa.Ne muistot nyt menivät ylitseni enkä sitä pystynyt estämään.Oonkin sitä itkenyt koko päivän.Niitä hyviä muistoja reissusta ja sitä kun kaikki oli vielä korjattavissa.Ainakin uskon niin.
Hyvä asia on kuitenkin se että edellisestä masennuskaudesta on jo aikaa ja hyviä hetkiä on ollut enemmän.Eikä muistot ole piinanneet kun sillon tällön.Nyt kuitenkin olen taas jaloillani ja menossa eteenpäin.Eiköhän tämä taas tästä.
Treffit menivät hyvin.Mies oli mukava ja juttukin luisti hyvin.Hän oli sellainen kun oli itsensä kuvaillutkin.Jännitys oli aika kovaa aluksi,mutta kyllä se siitä sitten väheni.Täytyy todeta että ei minusta sitten sen pidemmälle ollut.En pystynyt ilman tunteita moiseen suoritukseen ja sen rehellisesti kerroinkin.Asiaa puitiin myöhään iltaan asti.kummallekkaan ei jäänyt paha olo ja saattaa olla että jutustelua jatkamme silti ehkä myös tapaamisiakin.Se jää nähtäväksi.
Olo on vähän haikea .Nyt olen oppinut että olen vanhan aikainen enkä pelkkään seksiin kykene.Nyt odottelen jospa niitä tunteitakin tulisi jotakin kohtaan että pääsisi edes joskus toisen ihmisen läheisyyttä tuntemaan.
Tänään se sitten tapahtuu.Jännitys alkaa olla huipussaan.Ajatukset ei kulje ollenkaan.Mitenköhän sitä pystyy edes syömään jännitykseltä.Onneksi tätä puuhaa ennen tapaamista on niin paljon että välillä edes ajatus irtaantuu.
Sähköposti/tulostusongelmakin selvisi.Mulla on liian uusi käyttöjärjestelmä ja se ei hyväksy vanhaa tulostinta.Outoa,mutta totta.Silti vaikka tässä koneella onkin uusi käyttöjärjestelmä niin tällä viesti ei aukea ollenkaan.Eli nyt kun menin poistamaan vanhalta koneelta sen uuden käyttöjärjestelmän niin en saa enää sielläkään viestiä auki.Ei kun järjestelmän palautusta.Sähköpostini sentään sain toimimaan jo.Pitäs vaan olla enemmän aikaa pelata näillä koneilla ja latailla ohjelmia…
Nää sivut muuten näytti ihan joltain muulta tuolla vanhalla koneelle.Miten muilla näkyy nämä?Pitäis olla tekstin vaaleanpunaisella pohjalla eikä valkoisella.Myöskin teksti oli siellä tosi pientä.
Viimehetken viestejä vielä laiteltiin.Nyt on alettava laittaa itseä timmiin kuntoon että on puhdas ja edustava.Huomen illalla palaan sitten kertoilemaan jos hyvin on käynyt,mutta jos huonosti niin sitten oonkin jo illalla täällä.
Iilimato ei vieläkään jättänyt rauhaan.Ällöttävää….
Tänään onkin ollut varsinainen säpinä päivä.Ensin soitti mieheni että jos vaikka kävisin hakemassa huonekaluni pois kun on ostanut uudet tilalle.Nytkö? Jouluksi!Puhe oli hoitaa keväällä loput asiat pois.Tyypillistä että sillon kun minä haluan niin ei käy,mutta heti kun herra haluaa niin pitäis hakea.Vi….aa! ja Ahdistaa!!! Tuntuu tosi kamalalle vieläkin puhua puhelimessa hänen kanssa.Kaikki tunteet ei vielä ole kuolleet vaan ovat taas pinnassa.Tuli sellanen paha olo tuosta puhelusta.Mä en tiedä miksi mua ahdistaa ja itkettää vieläkin.Sattuu niin s….nasti.Ja taas itketään…
Sitten eräs sitkeä tapaus haluaa tietää mistä hänet tunnen.Törmäsin siis treffipalstalla tuttuun ja kerroin että “ei käy olet tuttu.En halua kirjoitella tuttujen kanssa.”No sepä siitä innostui vaan ja haluaa tietää kaiken ja lähettelee rakkausrunoja.No eiköhän se joskus lopeta kun en vastaa.
Sitten soittelikin “pomo” ja ilmoitti että haluaa minulta laskun.En ole muistanut laskuttaa häntä kun olen ollut niin tämän oman elämän kanssa sotkussa.Viime viikolla yhtä äkkiä se kävi mielessä että pitäis muistaa ottaa yhteyttä häneen.Pitäisi viikonloppuna hoitaa se homma.Se laskukaava vain on niin vaikea että pelottaa miten siinä onnistun ja on nuo treffitkin.Nyt odottelen sähköpostia joka ei näy vaan tulevan että saisin sen jo tänään hoidettua ettei jää sunnuntaille.No nyt sekin sitten selvis.Posti ei tuu läpi vaikka kuinka yrittää.Kokeiltiin toista osoitetta.Meni läpi,mutta en ensin saanut auki koko sähköpostia.No sen verran lopuksi onnistuin että löytyi,mutta tiedosto ei jostain syystä nyt sitten aukea.Ei se mitään en sitä olisi tällä koneella saanut tulostettuakaan.Täytyy laittaa tuo vanha kone toimintaan.Sillä aukeaa ja se toimii vaikkakin todella hitaasti.Toivottavasti tuo modeemi käy.
Enää tästä puuttuu se että toinen mies laittaa vielä viestiä ja haluaa tavata.Sitten en enää tiedä miten päin olisin ja minne menisin ja mitä tekisin.Onnex kuitenkin ei vielä ole niin käynyt.
Tulee siis tästä aikamoinen viikonloppu kaikkine ongelmineen.En voi kun toivoa että kaikki lutviutuis edes treffeillä hyvin.Meillä meneekin tosi hyvin ja juttua piisaa.Odotan todella kovasti huomista ja mitä se tuo elämääni vai tuoko mitään.Jännittää millainen mies se todellisuudessa on.
Minut on pitänyt tämä netti-tuttavuus tehokkaasti täältä pois ja nyt äkkiä muutaman sanan kirjoittelen tänne ennen töihin lähtöä.
En kauheasti uskalla hurrata vaikka tämä onkin todella mukava tapaus ja juttu luistaa.Treffit on sovittu.Olen todella toiveikas tämän suhteen.
Onneksi vaikka pettymys olisikin suuri niin nyt elämä on jo siinä mallilla ettei se aiheuta mitään isoja notkahduksia.Menee vain olankohautuksella ja sitten ei kun uutta etsimään, mutta nyt on mentävä .Jospa illalla ehtisin kirjoittamaan enemmän.
