Nean tarina

Olen joutunut viimeaikoina pohtimaan kovastikkin omaa käyttäytymistä ennen avioliittoa ja sen aikana.Sitä miten olen tähän joutunut.Nyt kun olen ollut muutaman päivän itekseen ja pääsen taas setvimään ajatuksiani, alkaa lapsuusaika selviämään minulle ja koko se ympyrä mikä siellä on takana.Ei siis ole ihme että olen ajautunut epäkypsään avioliittoon narsistin pompoteltavaksi.Nyt osaan jo sanoa olleeni/olevani läheisriippuvainen.Olen syntynyt siihen.Minusta on kasvatettu sellainen.Ainakin luulen niin.Setvin tätä vielä myöhemmin lisää.

Nyt kun olen taas yksin,niin sukulaiset tuntuvat käyvän kimppuuni oikein urakalla.Näinhän se oli ennen avioliittoakin.Minulta pyydettiin vaikka mitä kun olin yksin ja liian kiltti sanoakseni että ei käy.Syyllisyys painoi ,jos en totellut.En halunnut olla se ilkeä ihminen joksi minua silti haukuttiin koko ajan.Miellyttämisen tarve oli suuri.Että minut hyväsyttäisiin.Että minua rakastettaisiin.En saanut rakkautta enkä hellyyttä.Opin olemaan pyytämättä tyydytystä perustapeisiin kun sitä pidettiin ilkeän ihmisen/lapsen vaatimuksena.Sain sen lapsena monesti kuulla.Nyt tiedän että en koskaan ole ollut ilkeä enkä huono ihminen. Minulla oli oikeus saada lapsena perustarpeeni tyydytytetyksi ja oikeus vaatia,mutta niihin ei vastattu.Minun tarpeeni ohitettiin.Sopeuduin olemaan vaatimatta ja keskityin antamiseen mitä pidettiin hyväksyttävänä.Kiltteyteni on aiheuttanut toisissa kateutta.Suostuin lainaamaan autoa,rahaa niistä vähistäkin ja unohdin omat tarpeeni,hoidin veljien lapsia ,kävin kaupassa jne.Yritin saada myös arvostusta ja kunnioitusta sitä kautta vastalahjana.Olin todella käytännöllinen ja olen yhä.Minun on vaikea ostaa turhaa ,vaikka koetan nykyään tehdä sitä tahallaan rikkoakseni rajoja.Yritän tehdä heräteostoksia.Minun mielipiteitäni kyseltiin jatkuvasti ja kysytään yhä. Hoidin asiat niin että minulla oli aina vastaus kaikkeen valmiina.Oli se mitä tahansa.Olin muiden turva.Haluttiin että otan asioita hoidettavakseni ja halutaan yhä.Kyllähän minuun luotettiin,mutta se ei  kuitenkaan ole hyvä asia minun kannalta.No enhän minä kehdannut kieltäytyä ettei tule sukuriitaa,koska kumminkin tarvitsin myös heitä.Oravanpyörä oli valmis pyörimään.Minä juoksin oravana pyörässä kumpaan suuntaan vain haluttiin.Myös vanhempani vaativat osansa.Olin heistä kuitenkin riippuvainen vaikken olisi halunnut.Ja he olivat riippuvaisia minusta.Yksi asia johti toiseen enkä päässyt irroittautumaan vaikka tuosta halusinkin pois.Suurin syy oli tuo raha.Minulla ei ollut varaa asua yksin.Jouduin palaamaan takaisin kotiin rahattomana monta kertaa kun en työstäni saanut riittävää palkkaa.Monta yritystä kuitenkin tulin tehneeksi.Tartuin sitten siihen pelastusrenkaaseen jonka sain huomatakseni yhdeksän vuoden jälkeen olleeni kuitenkin samassa tilanteessa kun ennenkin.Pelastuin sukulaisilta,mutta päädyin silti samaan pyöritykseen kun ennenkin.Nyt olen joutumassa taas heidän pyöritettäväkseen.Väkisinkin alkaa ajatus ahdistaa jos en olekkaan tarpeeksi vahva vastustaakseni heitä.Mieheni suhteen tuntui olevan helpompaa.

Tämä sama seurasi minua avioliitossani.Huolehdin että rahaa oli lainata miehelle,lainasin autoa,otin vastuun kodista ja asioiden hoitamisesta ja tein kaikkeni miehen puolesta ettei tulisi riitaa ja sanomista.Riitaa tuli silti,sillä en tiennyt ettei narsistia voi miellyttää ja sehän vain lisäsi omaa yrittämistäni.Ahdistus ja väsymys vain kasvoivat.

Nyt kun yritän pois tuosta kuviosta ja haluan olla vain minä.Yksilö.Välillä itsekäs.Nauttia elämästä.Tehdä virheitä ja etsiä omia juttuja.Olla riippumaton kestään.Vain minä.En toisten pompoteltavissa ja ohjailtavissa.Niin huomaan joutuneeni ristituleen.Minusta ei tahdota päästää irti.Minun tilallani oli pikkuveljeni tämän aikaa kun olin naimisissa,mutta hänen irtiottonsa näistä kuvioista sai aikaan sen että sukulaiset kääntyivät taas minun puoleeni.Hän oli todella ahdistunut lähtiessään ja ymmärrän häntä oikein hyvin.Tulin heille kun tilauksesta takaisin.He eivät osaa olla ilman jotain kohdetta johon ovat aikaisemmin turvautuneet ja työntäneet omat velvollisuutensa. He tarvitsevat sen oravanpyörän ja nyt ei ole oravaa sitä pyörittämässä.He ovat hukassa ja eivät tiedä mitä tehdä.Epätoivoisina ovat nyt minun kimpussa.He tarvitsevat sen jonkun niinkuin mieheni tarvitsi minut.Minä en aio suostua,mutta minun on ollut vaikea olla ilkeä.Pakko vaan opetella kun ei muu näytä auttavan.

Minua tämä kuitenkin ahdistaa ja se mikä ahdistaa siitä yritän päästä eroon.Olinkin vaan niin yllättynyt että se on näin vaikeaa saada muut tajuamaan etten ole enää hyväksikäytettävissä ja kynnysmattona johon voi pyyhkiä jalkansa mennen tullen.Etten enää kaipaa takaisin juoksemaan oravanpyörässä.Etten enää ole se sama ihminen joka olin ennen avioliittoa ja varsinkaan sen jälkeen.

Nyt on mentävä,mutta palaan vielä aiheeseen.Tuntuu että jotain jäi vielä sanomatta.