12.2.2008

Paluu yksiöön (6 kommenttia)

Aihe: elämä jatkuu, Yleinen — dulchinea @ 18:27
Muutaman sanasen tässä kirjoittelen tulevasta eli periaatteessa saisin jo tänään muuttaa takaisin kämpääni,mutta menen vasta huomenna.Siellä on ensin pyyhittävä pölyjä ja siivottava sekä tarkistettava työn jälki mahdollisia korjauksia varten.Toivottavasti kaikki on kunnossa eikä remppamiesten enää tarvitse tulla paikkaamaan.
Odotan tosiaan että pääsen viettämään itsenäistä aikaa ja laittamaan tavaroita paikalleen.Sairaslomani jatkuu ja olen ainakin vielä kaksi viikkoa “lomalla”.Tekee tosi hyvää,vaikka en vieläkään saa sitä pysäyttävää aikaa,jota lääkärini minulle toivoo.Tämä on vaan elämääni johon ei kuulu vapautta velvoitteista.
Huomenna palailen kirjoittamaan lisää.

8.2.2008

Hei pitkästä aikaa:) (6 kommenttia)

Pääsin vihdoinkin pitkästä aikaa kirjoittelemaan kuulumisia.Kuten voitte otsikosta päätellä,niin minulla menee oikein hyvin tällä hetkellä.Sairaslomani alkaa lähestyä loppua,mutta toivon että saisin vielä edes viikon kun en ole vieläkään väsymyksestä ehtinyt toipua.On ollut niin paljon rästissä olevia tehtäviä,joita olen nyt kaksi viikkoa käynyt lävitse.Tänään saan loputkin tehdyksi.Tiettyä haikeuttakin on kun luovun tosi isosta osasta elämääni.Monet esityslistat ja muistiot ym niihin liittyvät paperit olen kahlannut läpi viimeiseltä kuudelta vuodelta.Jätän vain kaikkein viimeisimmät ja tärkeimmät mappiin jonka tänään luovutan uudelle puheenjohtajalle.Niitä selatessa vietin yhden “masennuksenitkuisen” illan.Jätin jäähyväiset sille osalle elämää.Olenkin miettinyt mitä sen tilalle kun jää nyt paljon vapaa-aikaa.Olen myös käynyt ja järjestänyt omaa elämää muutenkin paremmin hallittavaksi. Nyt tärkeät paperit ovat helposti löydettävissä ja kaikki turha on pois pyörimästä.Tuntuu paljon helpommalta laittaa omaa kotia kuntoon tämän jälkeen.Niin ja oma elämäkin pysyy järjestyksessä.On toki vielä joitakin asioita jotka pitää saada vielä paremmin järjestellyiksi.
Olen käynyt psykologin juttusilla nyt kaksi kertaa ja monet asiat ovat selvinneet minulle  sitä kautta.Se on ollut ihan positiivinen yllätys.Myös oma toipumiseni on ollut minulle  iso yllätys, vaikka vielä on sen suhteen tekemistäkin.Parempaa kohti mennään, vaikken nyt olekkaan muuta kun pintailoinen.Se aito oikea ilo odottaa vielä.On niin paljon näitä luopumisia ollut joita on käytävä läpi,mutta silti olo on hyvä ja mieli odottava.
Pääsenkin ihan kohta jo omaan asuntoon takaisin.Keittiötä en ole vielä tilannut enkä suunnitellut loppuun,mutta sen pystyy tekemään asuessakin.Luulen että viimeistään ensiviikolla keskiviikkona jo olen kotona.Sitten aloitankin kaiken ihan eri pohjalta kun sinne ekakertaa muuttaessa.
Haikeutta luovat myös miessuhteet.Toisesta miehestä ei ole kuulunut mitään pitkään aikaan.Minun on ollut toisaalta hyvä olla kun ei ole tarvinnut pelätä yhteentörmäystä eikä mitään muutakaan siltä rintamalta.Tuskimpa hän edes enää muistaakaan minun olemassa oloa.Hyvä näin.Saanpahan rauhan tehdä päätöksiä oman elämän suhteen.
Pakko mainita myös exmiehestänikin jotain.Tälläviikolla hänelle on tapahtunut jotain.Hän on kun eri ihminen.Noin normaalina ja tasapainoisena ihmisenä en ole häntä nähnyt koskaan.Siitä häiriökäyttäytymisestä ei ole tietoakaan.En tätä nyt osaa tämän enempää analysoida,mutta se mitä hänelle on tapahtunut on hyvä asia.Voin olla nyt rauhallisella mielellä eikä minun tarvitse turvata selustaa.Palaan tähän luultavasti myöhemmin sitten kun pääsen kunnolla kirjoittamaan viimeisistä kahdesta viikostani.
Tässä kaikki tällä erää.En ole kadonnut ja palaan vielä.Eniten harmittaa kun en ole päässyt juttujanne lukemaan.Toivotan kaikille lukioilleni jaksamista arjen keskellä.

2.2.2008

Silmukka kiristyy (9 kommenttia)

Niinhän siinä meinaa käydä että aikani alkaa käymään vähiin täällä.Exäni hermo alkaa kiristyä.Hän ei ole juonut yhtään kokonaiseen viikkoon ja se alkaa näkyä erilaisena oireiluna.Hän minulle ilmoittikin että aikoo viikonpäästä ottaa perskännin.Aikoo juhlia päivää jolloin tein hänen elämästään helvettiä kertomalla toisesta miehestä.Pyysi oikein jos tekisin kakunkin.No minä siihen sitten totesin vain että hyvä kun kertoi jo nyt että tiedän olla pois silloin täältä.Vastaus ei miellyttänyt ja antoi minun ymmärtää että lähtemiseni tarkoittaa myös avainten luovuttamista.Vahingossahan hän paljastaa mitä suunnitelmia hänellä on.Oli siis oikein oikeusaputoimistosta kysellyt tätä asiaa .Kyllähän minä sen tiesin että hänellä on oikeus pyytää avaimeni pois.En vaan luota häneen ja siksi olen ne pitänyt.Sovimmehan että ilmoitan ensin tulostani ja ei minulla tänne ole aikaisemmin asiaa ollutkaan.Halusin pitää kiinni aikaisemmin sovitusta.Nyt tuli kuitenkin tämä minun remppa ja kissani on myös täällä.
Hän todella tekee ilkeitä asioita ja jotkut kyllä vielä tahtovat upota minuun varsinkin hänen ankara äänensävynsä ja se sellainen ääni jota käytetään kun heristellään sormea torumis mielessä.Pakko myöntää että sydän alkaa hakkaamaan ja puolustusreaktio käynnistyy.Hän vielä ihmettelee miksen rakasta vieläkään häntä.
Tänään hän on jo itkenyt useampaan otteeseen.Tarkoitus on herättää minun myötätunto,mutta en aio reagoida siihen kun se vaan tukisi hänen vääristynyttä käyttäytymismalliaan.Olen tänään tehnyt omia paperitöitä ja valmistautunut pika lähtöön.Hän ei ole ikinä pystynyt katsomaan kun minä teen töitäni ja nytkin hän lähti ensin kylälle ja palattuaan sieltä purskahti itkuun kun en antanut hänelle huomiotani kuten ennen.Hänen on todella vaikeaa tajuta etten minä ole häntä varten vaan itseäni varten.Viimeksi tuossa pillahti itkuun kun menin nettiin surffailemaan.Kävi koko ajan tarkistamassa missä sivustoilla liikun.No minä olin turvallisilla sivuilla ja “jäin kiinni “myös ei sallituilta sivuilla käynnistä.Hän teki hyökkäyksen koneelleni ja sanoi “äkkiä pois” No minä siihen että olen missä huvittaa.Hän sitten suuttui ja heitti minua kissanlelulla.Yritti vielä vedota minuun toisellakin tapaa eli sanoi että hänellä on minua niin kova ikävä.Minä siihen että kannattaa miettiä mitä oikeasti on ikävä.Nöyrää kotiapulaista vai minua jota ei edes oppinut tuntemaan näiden vuosien aikana.
Nyt hän lähti pakolliselle reissulleen.Itki ja nieli pettymyksen kun minuun ei tehoa mikään millä aiemmin on minut saanut kontrolliin piiriin.Täytyy sanoa että hän on koventanut selvästi otteitaan eilis illan jälkeen.Erehdyin meinaan sanomaan että meillähän on nyt mennyt jo ihan hyvin.Sen jälkeen alkoi paskaa lentää silmille ja tunsin tiettyjen lauseiden sisältävän uhkailua.Ei suoranaista mutta kuitenkin täysin sellaiseksi tulkittavissa.
Lähtiessä äsken hän sanoi ettei ole tonkinut papereitani ja tietokonettani.Koko ajan on tuossa sitä tehnyt silmieni edessä.Sanoin jo ettei ne ole hänen papereitaan ja kuittejaan.Kiinnostaa kovasti asiani.Nyt hänellä on jo taas eri versio siitä miten on saanut osoitteeni selville kun sanoin ettei hän ole voinut saada sitä mistään normaalein keinoin.
Hän sanoi myös olevansa minulle kateellinen kun olen niin vahva ja voimakas.Eli hän on huomannut minun seisovan sanojeni takana enkä ole pompoteltavissa.Luulen että en täällä ole enää kun muutaman päivän.Hän selvästi alkaa koventamaan otteitaan.Hän ei jaksa skarpata ja se alkaa tuomaan esiin hänen oikean luonteensa.Sanoinkin illalla kun uhkailut alkoivat että kiva kun olet taas oma vittumainen itsesi.
Onneksi minun on helppo lähteä.Hän ei selvästikkään ymmärrä mitä on rakkaus.Hänelle se on sitä että vaimo tekee kaiken häntä miellyttääkseen ja sysää omat tarpeet sivuun.Myös naisen pitää tuntea mustasukkaisuutta ja myös kokoajan itkeminen kertoo hänestä sen että rakastaa toisiaan.Myös hänellä on nyt pelättäviä asioita minun suhteen.Kerroin hänelle avoimesti että olisin hankkinut lähestymiskiellon jos olisi tullut asunnolleni ilman kutsua.Osoitteeni kun olin muuttanut siten ettei sitä mistään saa.Toinen asia joka häntä pelottaa on se että jos vaikka hänen uudelle naiselleen kerron kaiken hänen narsistisesta luonteestaan ennen kun hän saa tämän tapauksen sidottua ja alistettua valtansa alle.
Sanoin myös miehelleni että kunnioitus toistakohtaan täytyy ansaita.En luota mieheeni yhtään ja totta en myöskään kunnioita,mutta en vihaakkaan.Oloni on edelleen tyyni ja rauhallinen.Ehkä hieman alkaa tulla pelkoa mukaan.No muutama päivä vielä katsellaan ja jos menee hullummaksi niin lähden seuraavaan osoitteeseen.
Olen edelleen ylpeä siitä etten ole mennyt hänen kotkotuksiinsa mukaan ja en ole alkanut riitelemään.Tiedän että hän on tyytyväinen vasta kun minä itken ja murrun…

1.2.2008

Salasanat (4 kommenttia)

En ole pitkään aikaan käynyt sähköpostiani katsomassa ja nyt sinne mennessä koin yllätyksen.En muistanut että exäni on ennenkin murtautunut sähköpostiini.En tiedä miten hän on taas salasanani saanut,mutta kirjautuessaan hänelle on tullut moka.En meinaan koskaan laita salasanaa muistettavaksi ja nyt joku on niin tehnyt.Vaihtoehtoja ei ole kun yksi.Exäni.Kävin sen jo muuttamassa ja kun hän seuraavan kerran sinne menee eipä sähköpostini aukeakkaan.Joutuu nyt etsimään uuden salasanani.Tiesin kyllä että hän penkoo tietokoneeni,rahapussini ja puhelimeni ym joita käteensä saa saadakseen minut “kiinni” jostain jota mielessään epäilee eli muista miehistä.No en tule jäämään kiinni kun ei muita ole ja itselleen hän hallaa tekee kun etsii todistusaineistoa minua vastaan poissaollessani.Sivuhistorian olenkin poistanut koko ajan ettei sillai tiedä missä sivustoilla käyn.Sitten kun täältä lähden vaihdankin kaikki salasanat missä sitten ikinä liikunkaan.En voi kun todeta että tosi sairas hän on.
Tänään hän pillahti itkuun pelkästään kuullessaan viirustunnisteiden äänen kuullessaan.Ilmeisesti hän luuli minun jonkun viestin saaneen.Niin koville tämä hänelle ottaa kun minä olen netissä.Tai oikeastaan se ettei hän saa minua kiinni mistään ja pääse syyttelemään.Etsimällä kuitenkin etsii ja kyttää tekemisiäni.No ei se minua haittaa.En aio piilotella mitään.Ei ole piiloteltavaa.Antaa hänen mielikuvituksensa lentää ja tehdä työtään.Nytkin hän lopulta lähti kylälle.Jännää miten sen nyt huomaa kuinka kova hän on kiukuttelemaan ja murjottamaan.Tuollainen hän on ollut aina.Aikaisemmin vain yritin saada sen loppumaan,mutta se kuuluu hänen luonteeseen ja siihen ei voi mikään auttaa.En sitäkään aiemmin ymmärtänyt.
Minun on kuitenkin ollut ihan hyvä olla kun ei tarvitse pingottaa ja miettiä miten toinen tähän suhtautuu.Alkaako mykkäkoulu,riita vai mitä tapahtuu.Myös uhkailut ovat jääneet pois.En voi kun sääliä seuraavaa uhria.Hänelle exä ei kerro mitään ongelmistaan ennenkun uhri on koukussa.Senverran asiasta juttelimme.
Palaan vielä myöhemmin näihin persoonallisuushäiriöihin…
« Edellinen sivu