23.3.2008

Päätin etten kirjoita muista miehistä enää,mutta en nyt sit malttanutkaan olla kirjoittamatta.Minulle meinaan oli järjestetty sokkotreffit.En ollut valmistautunut mitenkään tämmöistä tilannetta varten.Lähdin sinne ihan muusta syystä.Tarkoitus oli olla serkun seurana samoin kun viimeksikin.Ettei hänen tarvitse olla kolmantena pyöränä.
Olin ainoastaan käynyt saunassa ja puhtaat vaatteet yllä kun menin sinne.En ollut edes hiuksia laittanut mitenkään.Ne olivat vielä todella kosteat ja harjaamattakin vielä.Ilta oli tosi hyvä ja tulimme mainiosti juttuun.Onneksi emme olleet kaksin.Tilanne olisi saattanut muodostua kiusalliseksi.Nyt ei niin käynyt ja hyvinkin saatan tähän mieheen törmätä myöhemminkin.Ihan varteen otettava kolli.Onneksi en kieltäytynyt kutsusta väsymyksen takia ,vaikka läheltä piti.Nyt sain sen tarvitsemani piristyksen ja huomasin että olen ihan kelvollista treffi seuraa.Oli aika mukavaa todeta,että pystyn jo katselemaan miehiä sillä silmällä.Olen tosiaankin päästänyt menneestä irti.
Olen nyt lomalla ollessa käynyt vanhoja juttuja läpi ja koettanut saada niitä vähän pienemmän aiheiston alle kootuksi.On sitten helpompi myöhemmin poimia ne jutut joihin haluan muistutusta miten ne asiat olikaan silloin ja silloin.Yllättävän paljon se vie aikaa saada kaikki luettua ja miettiä poistanko vai en.
Myös exä soitteli minulle.Luuli että kaikki jatkuu kuten ennenkin ja oli odotellut minua saunaan.Ei hän ollut ymmärtänyt etten ole sinne menossa sen kahakan jälkeen ja hän silloin itsekkin minulle sanoi että, “jos menet nyt niin avioero toteutuu eikä enää ikinä tarvitse tänne tulla”.Eihän minuun enää uhkailut pure.Kävimme läpi asiat jotka kaihersivat ,sekä tuon illan tapahtumat.Luulen että asiat on nyt setvitty.Mitään epäselvää ei ole.Hän otti asiat ihan rauhallisesti.Minä kyllä kiihdyin ja korotin ääntäni ellen peräti huutanut puhelimeen.Toivon että hän myös ymmärti että meidän juttu ei enää jatku.Että emme tule saamaan välejä kuntoon.Kumpikaan meistä ei luota toiseen.Hänelle oli lääkkeet vaihdettu taas kerran ja kehui että ne ovat nyt paremmat.Mun käy sääliksi exää kun se ei tajua että sen pitää oikeastikkin tajuta tehdä asioilleen jotain, eikä odottaa että minä otan vastuun hänestä.Minulle jäi ainakin se kuva tuosta puhelusta että sanomani meni perille.Tuli sellainen pöytä on putsattu olo.Itse jatkan ainakin elämää eteenpäin.On kuitenkin vähän sellainen haikea olo,mutta muuten olen ihan ok ja tyytyväinen omaan elämään.Minulla on kuitenkin paljon hyvää vielä edessä päin.
Toiselle miehelle laitoin pääsiäistervehdyksen.Hän siihen vastasikin.Meidän välit ovat ok ja mitään odotuksia eikä vaatimuksia ole siihen suuntaan minulla olemassa.Jatkamme niinkun keväällä sovittiin.Tasaista ystävyyttä ilman pakkoa tapailla tai mitään muutakaan.Luulen että nyt olen sinut tämänkin asian kanssa.Se hässäkkä ja sotku mitä meillä oli on siivottu.Enää ei lähetellä outoja viestejä kumminkaan puolin,joista ei tiedä mitä ne tarkoittavat.
Elämäni on palanssissa vihdoinkin.Ei tarvitse enää muuta kun itsetuntoni saada nousemaan.Varmuutta omaan uuteen minään.Elämä tosiaan muodostuu hyväksi pienistä asioista.Ne vaan täytyy poimia mukaan ja arvostaa niitä sellaisenaan ,eikä odottaa yhtä isoa hyvää joka täyttäisi kerralla tyhjyyden tunteen ja tekisi onnelliseksi.Olen onnellinen ja onnekas kun minulla on ystäviä jotka järjestävät sokkotreffejä ja ovat tukeneet minua tämän vaikean ajan yli.Mitä muuta enää voisin elämältä haluta.Nyt aion heittäytyä elämänvirran vietäväksi.Kohti tuntemattomia seikkailuita.
Tämän artikkelin kommentit RSS-virtana.
Paluuviiteosoite
Kuulostaa oikein lupaavilta nuo sun mietteesi! Kiva kuulla että koet saavuttaneesi elämääsi tiettyä tasapainoa. Tuosta on hyvä jatkaa matkaa!
Kommentti Anis — 23.3.2008 @ 23.19
Hei Anis:)Tasapainoinen tila on nyt saavutettu,mutta olotila ei oikein vielä vastaa samaa.En oikein tiedä miksi en kuitenkaan ole päässyt samaan olotilaan kun aikaisemmin.Ehkäpä se aito onnellisuus vielä odottaa tulemista ja lopullista eroa exästä.Ylöspäin kuitenkin mennään ja alkaa tekemään mieli lähteä jo jonnekkin ihmisten ilmoillekkin.
Kommentti Dulchinea — 24.3.2008 @ 12.54