24.3.2008

Tänään sain taas maistaa todellisuutta siitä millaiseen soppaan olen itseni laittanut.Tämä uusi elämä näköjään asettaa minulle koko ajan uusia haasteita.Sain meinaan jo toisen puhelun toiselta mieheltä vähällä aikaa.Olen yrittänyt hallita tunteeni ja pidättäytyä tosi asioissa.Siinä,ettei hänen puoleltaan ole tulossa mitään vakavaa meidän välille.Tänään sain siihen taas vahvistuksen.Miksi en pysty olemaan tunteeton.Pakko myöntää että haluan häntä ihan tolkuttoman paljon.Ikävä raastaa sisintäni.Siihen ei kuitenkaan ole tulossa helpotusta pitkään aikaan jos ei ehkä ikinä.
Olemme viestitelleet ahkeraan.Hän on kirjoitellut enemmänkin.Ottanut minut mukaan elämäänsä.En osaa sanoa mitä on tapahtunut kun hän nykyään kertoo menemisistään ja tekemisistään sekä tulevaisuuden suunnitelmista minulle noinkin avoimesti.Hän myös vastaa viesteihini,vaikka en edes odota niihin mitään vastausta.Tänään oikein soittikin.Olemme palaamassa vuoden takaiseen aikaan.Olin silloin onnellinen,mutta se ei kuitenkaan tehnyt minua onnelliseksi.
Haluaisin vatvoa asiaa enemmänkin,mutta minun on nyt pakko saada itseni tajuamaan se että olen ymmärtämättömyyttäni mennyt antamaan hänelle luvan käyttää minua omien tarpeidensa tyydyttäjänä.Yhtenä monista.Emme kylläkään ole vielä niin pitkällä,mutta merkit ovat selvät.Oudointa on kun hän selvästikkin on mustasukkainen,mutta silti käyttäytyy niinkuin välillämme ei olisi muuta kun ystävyyttä ikuisiksi ajoiksi kunnes löytää sen oikean.Tuon väitteen perustan käytyyn puhelinkeskusteluun sekä aikaisempiin merkkeihin.Hän ei meinaan kestä kuulla sanaakaan exästäni.
Tämä minun uusi minä on saanut minut kertomaan hänelle avoimesti kaikenlaista.Menin jopa kertomaan etten aio hänelle asettaa mitään vaatimuksia enkä rajoituksia.(Minua siis saa käyttää hyväksi).Voi mitä olenkaan mennyt tekemään.Lupasin myös mennä häntä katsomaan jos pyytää.Lupasi pyytää.Varmasti pyytää kun haluaa minut hetkeksi kainaloonsa,vaikka tosin on kyllä ollut puhe ainoastaan hänen tekemisiensä katselusta.Ehkäpä hän ei sitten kuitenkaan ajattele minua muuna kun ystävänä.Ystävä joka on mustis tai oikeastaan molemmat ollaan.Menin myös lupaamaan että saa käydä minua töissä tapaamassa.No onneksi hän lopettaa nuo työt paitsi että hänen työmaansa siirtyy sen myötä etelään lähelle exää.Niin tai näin sydämmeni särkyy miljooniksi sirpaleiksi.Kuka senkin korjaa.
Minä en näytä sopivan hänen tulevaan elämäänsä mitenkään muuta kun tyydytysvälineenä.Pelkkä ajatuskin saa minut pois tolaltani.Sydämmeni tulee särkymään monta kertaa vielä ellen saa sitä jotenkin kovetettua tai keksi tähän jotain toista keinoa.Varmaa kuitenkin on että hän ei minua halua tyttöystäväkseen.Hän haluaa minusta samanlaisen kun exänsä on eli että hän voisi tulla sillontällön minun luokse kun tuntuu siltä että kaipaa seuraa.Siihen en aio suostua.Hän ei todellakaan käy viihdyttämässä itseään täällä.Tämä on minun kotini ja täällähän ei gigolot käy.Tässä leikissä aion olla minä se joka päättää.Hän voi vain toivoa että suostun.
Nyt minun on laitettava jäitä hattuun.Minun on palattava tammikuiseen päätökseeni sekä tähän mennessä opittu.Olemme vain ystäviä.Kyllä minä tämän kestän selkä suorana kunhan en erehdy hänelle kertomaan tunteistani ja ajatuksistani häntä kohtaan.Halusin tähän selvyyden,mutta nyt näyttää siltä että selvyyttä ei tule ja olen rakkauteni vanki omassa yksiössäni kunnes joku prinssi tulee ja pelastaa sydämmeni toiselta mieheltä.
Ei kommentteja toistaiseksi.
Tämän artikkelin kommentit RSS-virtana.
Paluuviiteosoite