Nean tarina

Tämä on nyt asian ydin.Pelkään tosi paljon.Pelkään että hän saa henkisen otteen minusta uudelleen ja alan taas hänen ystäväkseen ja kaikki alkaa taas alusta.Tämä hyväuskoisuuteni on minun heikkouteni.Rakennan nyt koko ajan suojavyöhykettä välillemme.

Hän yritti eilen soittaa ja laittoi sitten tekstiviestin kun en vastannut.”anteeksi että häiritsen,mutta minulla on tärkeää asiaa”Pelkään niin kovasti että en edes halua tietää mitä se asia on,mutta uskallan väittää että se asia on hänelle tärkeä asia ei niinkään minulle.Hänellä ei voi olla tärkeää asiaa.Odotankin että millon hän ilmoittaa asiansa.Itse en enää pidä mitään yhteyttä häneen.Asianajaja saa hoitaa kaiken puolestani.Niinpaljon häntä pelkään.

Uskon että hän on jokupäivä oveni takana.Hän ei voi päästää irti minusta.

Henkisesti olen nyt loppu ja kävinkin hakemassa sairaslomaa.Toivottavasti saan pian asiat rullaamaan eteenpäin.Saa nähä mitä vielä ilmenee.

Laitan tähän loppuun piirteitä hänestä muistutukseksi ja selventääkseni hänen sairauttaan.Kontrolloiva,huono itsetunto,mustasukkainen,hallitseva,empaatio kyvytön,kateellinen,ei kykene olemaan yksin.Lisään listaa kun muistan lisää.

Sitä niin toivoo että kaikki olisi jo ohitse. Kävin eilen hakemassa loput tavarat pois mitä en ole pystynyt aikaisemmin hakemaan.Heti kun kukaan ei nähnyt hän ahdisteli minut nurkkaan ja halusi halailla.Sanoin etten minä halua hänen enää koskevan minuun.Hän käyttäytyikin yllättävän asiallisesti,mutta kun olin enää veljen kanssa  kahden hän ei enää edes varonut vaan hiplaili koko ajan.

Tänään hän keksi uusia uhkailukeinoja.Hän suuttui kun en suostunut antamaan taloa puoli-ilmaiseksi hänelle.Kyllä hän on kekseliäs ja koettaa olla varma siitä mistä puhuu.Onneksi minä olen jo ottanut asioista selvää kaikkiin uhkailuihin mitä on jo aikaisemmin ilmennyt.Nyt joudun taas uusiin etsimään vastauksia.Uusia tulee koko ajan.

Otti taas sen  verran koville puhelu että soitin rikosuhripäivystykseen ja kyselin ohjeita.Tällä hetkellä pelkään enemmän kun koskaan.Yritän kuitenkin pysyä raiteilla väkisinkin.Epätoivo ajaa epätoivoisiin tekoihin.

Juuri kun olin saanut hyvän “vihan” tunteen aikaiseksi sain sähkärin exältä.Siinä hän taas vetosi tunteisiini yms.Voi paska! Masennushan ja hämmennyshän se iskee kun myötätunto tahtoo herätä.En nyt lähde sitä erittelemään.Minulle kyllä sanottiin ettei se jätä minua rauhaan ennenkun sillä on uusi.

Näin sitten viimeyönä asiasta painajaista.Siinä exä teki kaikkensa herättääkseen omistamisenhaluntunteeni pintaa ja tuntui siinä onnistuvankin.Hänellä oli uusi nainen ja minä en oikein uskonut asioiden vilpittömyyteen.Heräsin kun sanoin uudelle että lähtee ajoissa jos uhkaavia merkkejä näkyy ja hän katsoi minua kieroon.

Koetan nyt pitää pään kylmänä ja työntää kaikki positiiviset tunteet taka-alalle.

Eilen illalla hän soitti.Ilmoitti ajan tapaamiselle ja kysyi käykö.Tuli sieltä paljon muutakin.Hän rukoili toisessa päässä etten pilaisi hänen loppuelämääkin.Olen kuulemma tuottanut hänelle hirvittävää tuskaa,mutta hän ei kuulemma ole sitä minulle aiheuttanut.Olen yhä hänestä syyllinen siihen että hänen täytyi seurata minua.Kun sanoin että vien asiaa eteenpäin hän sortui uhkailuun ja ilmoitti että sitten saan minäkin kärsiä.Pelkään kyllä yhä häntä.Pyrinkin nyt saamaan vielä loputkin uhkailukuviot torpeetoiduksi.Hän ei enää ikinä satuta minua eikä lähimmäisiäni ja toivottavasti ei ketään muutakaan.Hänellä on kuulemma ikävä minua ja haluaa olla ystävä.Voi hyvänen aika sentään.Muuta en voi sanoa.Minulla ei ollut hänelle paljon sanottavaa.Lähinnä kuuntelin.Puhelu ei tuntunut missään.En tuntenut häntä kohtaan vedotessaan minuun syyllisyyttä,vihaa,katkeruutta,sääliä,myötätuntoa,en yhtään mitään.Sanoinkin että olen nyt tunteeton ja kylmä ihminen enkä halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä ja teen juuri niinkun oikein on.Olen se mitä hän minun kuvitteleekin olevan.Rinnassani on iso möykky.

Hän pelkää minun vetävän hänet ojaan josta ei nousta.Maineensa menetystä.Enhän minä sitä tee.Hän tekee sen aivan itse.Puolusteli itseään että on ihan eri ihminen kun minun kanssa.Suhde toisen naisen kanssa oli hänestä terve.Ei mukamas sairasta mustasukkaisuutta.En kyllä usko tuota.Olihan hän ihana minuakin kohtaan siihen asti kunnes muutimme yhteen.Sen jälkeenhän vasta kaikki kyttäämiset yms.alkoivat.Ei hän minhinkään muutu hetkessä ja varsinkaan kun ei näy ymmärtävän sanan rakkaus merkitystä.Hän sanoi yhä rakastavansa minua.

Olen yhä kahden vaiheilla.Päätöksen tekoon en ole vielä valmis.Huomenna kuitenkin saan vastauksia itseäni koskeviin kysymyksiin.Olen yhä itkuherkkä.Hävettää oma naivius ja tunnustan sääliväni nyt itseäni.Toisaalta taas olen kiitollinen siitä että minulla on suojelusenkeli.Ihmettelin miksi yhä näkymätön voima vetää minua koko ajan eroamaan exästä.Miksi minua sysitään siihen suuntaan.Nyt sen ymmärrän.Kunhan pääsen tämän yli ja saan asiat päässäni setvittyä olen onnellinen ja onnekas.Eräs odottaa minua ja kuulumisiani.En vaan ole hänelle vielä valmis.Pidämme kyllä yhteyttä nyt ja hän antaa minulle tilaa.Tarvitsen nyt hetken aikaa toipua.

Olen yllättynyt kuinka nopeasti kakkosvaihe meni prosessin läpi.Vein laput Torstaina iltapäivällä ja jo Maanantaina oli päätös laatikossa.En uskonut sitä todeksi.Luulin sitä vain ilmoitukseksi asian käsittelystä,mutta kaverini vahvisti minulle,että kyseessä on eropäätös.Vielä on hankittava paperi jossa lukee että ositus on suoritettu.Se on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä paperi.

Olen siis nyt vapaa,eronnut nainen.Voin tehdä mitä huvittaa ja nyt kun seuraajani ja rikoskumppanit on myös paljastunut voin aloittaa tapailemaan miehiäkin ilman pelkoa niskassa siitä mitä minulle sen jälkeen tapahtuu.En kuitenkaan vielä sano että olisin saanut elämäni takaisin.Menee vielä viikko ja sitten on ohi yksi kamalimmista tapahtumista ja elämäni kamalin vuosikin on takana.

Mieheni ,nykyään siis virallisestikkin exäni ei edelleenkään käsitä mitä hän on minulle tehnyt ja hänestä mitään rikosta ei edes ole tapahtunut,vaikka henkinen kärsimykseni ei olisi voinut olla suurempi.Onhan kyseessä aika vakava tunkeutuminen yksityisalueelle ja myöskin tietynlainen vapauden riisto ja muutakin.Hirvittävää manipuloimista ja ihmissuhteideni sotkemista joka sektorilla.Vieläkin on vaikeaa uskoa että hän on niin sairas.Oikeita sanoja en nyt osaa nimetä ja sanoa.Moni asia on vieläkin puurona pään sisällä.Uusia asioita tulee koko ajan ilmi ja niiden käsittely vie aikaa.En oikein osaa suhtautua niihin oikein.En jaksa iloita kun hetken hyvistä asioista.

Ilman näitä hyviä asioita en olisi näin tolpillaan.Tieto siitä että ero on nyt virallinen ,sekä tieto siitä että pääsen lopullisesti eroon henkisestisairaasta miehestä on loisto juttu.Ehkäpä saan jo perjantaina hänen sairaudelleen oikean nimenkin.Voin sitten etsiä oikeaa kanavaa josta hakea tukea.Sekin minua ihmetyttää etten tunne vihaa kuitenkaan häntä kohtaan.Ehkäpä se tulee sitten myöhemmin.Nyt olen vaan niin lukossa.

Onneksi minulla on nyt ystäviä,jotka pitävät minut tolpillaan.Kerroinkin eilen heille että he ovat minulle nyt tosi tärkeitä.Niistä hyvistä asioista kerron sitten myöhemmin.Vaikka exä yritti tuhota minut ja ihmissuhteeni hän ei siinä kuitenkaan onnistunut.Onnekseni ehdin toipua täällä yksin ollessani niin paljon ja en häneen luottanut,vaikka työasiani pystyikin sotkemaan.Monia asioita hän vaan hidasti.

Ajatukseni ovat vieläkin aikalailla solmussa järkytyksen takia.Olen järkyttynyt ainoastaan siitä tiedosta ketä tämän takana on.Se on kamala tieto ja saa minut yhä itkemään.Se että olen luottanut näihin ihmisiin ja he ovat olleet niin petollisia ja kaksinaamaisia minua kohtaan.Kaikki asiat kiertävät päässäni ja kertaan mennyttä vuotta.Tekemisiäni ja sanomisiani.Mietin viimeisiä mieheni sanoja.Hänen motiiviaan tekoonsa.

Hän sanoi minulle että hänen oli pakko saada tietää mitä minun päässäni oikein liikkuu,mitä minä ajattelen ja millainen ihminen oikein olen.Siinä hänen motiivinsa tekoonsa toimeksiantajana.Kolmannen osapuolen motiiveja en tiedä vielä tarkalleen,mutta aavistuksia on.Niinhän minunkin oli saatava tietää kuka ja millainen ihminen hääräsi välissämme sotkemassa ja vaikeuttamassa elämäämme.Ihan kun ei olisi ollut jo tarpeeksi vaikeaa muutenkin.Kysyinkin mieheltä että näinkö hän todella saa tietää millainen ihminen olen.Mitä ajattelen oikeasti ja mitä tunnen.Hän ennemmin uskoi kolmatta osapuolta kun kuunteli minua tai luotti siihen mitä hänelle itsestäni annoin ja kerroin.Vieläkin on vaikeaa uskoa ettei mieheni oppinut tuntemaan minua näiden vuosien aikana.Sitä mitä sisimmässäni olen.Mieheni ei näköjään kykene tuntemaan vuorovaikutusta kahden ihmisen välillä tjms.En vielä osaa nimetä asiaa oikein.

Tätä samaahan minä itsekkin olen joutunut pohtimaan jo kaksi vuotta.Mihin hukkasin itseni.Sen todellisen iloisen,rohkean,rennon minän.Sen joka ei ole kireä kun viulunkieli,ei ole ahdistunut ja stressaantunut,antaa kaiken ehdoitta vaatimatta mitään.Rakastavan,reippaan,toisista huolehtivan minän.Sen joka huokuu onnea ja elämäniloa.

Olen saanut palautetta itsestäni.Minulle sanottiin taas että olen kuin eri ihminen kun en ole mieheni kanssa.Olen rennompi ja oma itseni.Se kuulosti hyvälle.Saada varmuus siitä että on taas löytänyt hyvän olon ja että olen taas se ihminen jona minut tunnetaan.Jona ne minulle rakkaat ihmiset minut tuntevat.

Mieheni mielestä taas minusta on nyt tullut huono ihminen,kevytkenkäinen,narsisti,tunteeton ja kylmä ihminen,joka on erittäin laskelmoiva,huono nainen,valehtelija jne. en nyt muista kaikkea.Lista on pitkä.Hän on nyt omasta mielestään saanut todistettua nämä väittämät todeksi.Miten väärässä mieheni onkaan.Kaiken lisäksi hän on pitänyt kuulemma huolen että entisellä paikkakunnallani kaikki nyt ovat saaneet tietää millainen ihminen oikeasti olen eikä tämän perusteella tule jäämään yhteen paikkakuntaan.

Voisin siis nostaa syytteen perättömän tiedon levityksestä.En nyt kuitenkaan pysty katsomaan asioita kovin neutraalisti,joten annan vielä ajan kulua ja mietin mitä teen näiden asioiden suhteen.

Parasta tässä on se että olen nyt se henkilö joka olen oikeastikkin.Rehellinen ja sinut itseni kanssa.Anteeksi antava,hyvä ihminen.Aito toiset huomioon ottava.Täynnä rakkautta toisia kohtaan.Monilta henkilöiltä käyn nyt pyytämässä anteeksi kun olen joutunut heitä pitämään piinapenkissä ja loitolla minusta.Nyt siihen ei ole tarvetta kun tiedän varmasti heidän olevan syyttömiä.Surullinen olen myös mieheni puolesta kun hän on joutunut turhaan kärsimään,vaikka olisi voinut valita toisinkin.Se on kuitenkin ollut hänen valintansa,vaikka väittääkin minun pakottaneen hänet moiseen tekoon.

Elämäni jatkuu.Päivä päivältä paranee.Tulen vielä kertomaan myös niistä hyvistäkin asioista joita viimeisen kolmen viikon aikana on tapahtunut.Niitäkin on paljon.Olen onnekas kun elämääni mahtuu niin paljon hyviä ja minua rakastavia henkilöitä.

Olkoon tämä tarina kaikille opetuksena miten voi käydä nykyään tässä maassa naiville ja rehelliselle ,avoimelle ihmiselle.Näihin välissä oleviin päiviin mahtuu paljon tapahtumia.Ensin ajattelin etten edes kirjoita,koska tämän näkee kaikki jos sen taas aukaisen salauksesta.Tarve purkaa on kuitenkin suurempi ja jos saan vertaistukea on se minulle nyt erityisen tärkeää.Minun on yhä vaikea uskoa tätä kaikkea todeksi.Varsinkin sitä ketä on tämän kaiken minulle tapahtuneen vainon takana.Tätä on kestänyt aktiivisesti yli vuoden ja pienessä mittakaavassa jo vuosia.En vain ole voinut uskoa tätä siitä henkilöstä,vaikka olenkin saanut vinkkiä tähän jo aikaisemminkin.

Ensiksi totean että olempa ollut sinisilmäinen ja erittäin naivi.Toiseksi sanon että onneksi tämä selvisi.En kuitenkaan nyt kerro kaikkea.Tulen vielä kertomaan koko tarinankin.Nyt sitten itse aiheeseen.

Ensinnäkin olen hakenut avioeron kakkosvaihetta.Sain siihen miehenikin allekirjoituksen ja prosessi etenee nyt nopeasti.Minulle selvisi keskiviikkona lähes kaikki asiat.Tänään loput.Luultavasti ilmenee muutakin.Kaikki se mitä olen kokenut ja kestänyt ja uskonut on ollut jotain mitä en tahdo ymmärtää.

Olen monesti ihmetellyt mieheni käyttäytymistä ja nyt se minulle selvisi mikä tämän kaiken takana on.Ihmetellyt miksi hän ei parane vaan aina ajautuu takaisin pohjalle hyvän nousun jälkeen ja miksi kimpaantuu asioista jotka eivät ole totta,mutta pitää niitä totena.Ei usko minun sanaa jne.Ihan kun joku ei haluaisi että päädymme takaisin yhteen tai että meillä menisi huonosti koko ajan.

Minun tekemisiäni ja elämääni on seurattu ja raportoitu miehelleni koko ajan.Nyt jo yli vuoden verran.Näin kauan meni ennenkun sain selville henkilön kuka tämän avioliittoni sabotoimisen taustalla on ,kun yritämme saada asioita kuntoon.Raportoijan motiiveja en tiedä,mutta poliisi luokitteli hänet erittäin henkisesti sairaaksi ihmiseksi,jonka todellisia motiiveita ei voi ymmärtää.Kävin siis tämän asian johdosta poliisilaitoksella tekemässä asiasta tutkintapyynnön saadakseni tämän henkilön nimen selville ja saadakseni tälle henkilölle lähestymiskiellon.Se kuka tämän takana on ,onminulle shokki ja koska kyseessä on läheinen ihminen en tiedä vielä haenko nyt lähestymiskieltoa vai mitä teen.Luultavasti käyn laitoksella vielä keskustelemassa asiasta.

Toinen johon pitäisi tehdä lähestymiskielto on mieheni.Koko lopullinen selviämis vyöryhän alkoi viikonloppuna.Hän intti asioita joita ei voi kukaan tietää paitsi eräs ihminen.Kiistin siis kaiken ja jatkoin niinkuin ennenkin.Kala kävi syöttiin.Hänen hyökkäävä käytöksensä keskiviikkona oli pelottavaa.Olin koko ajan valmis soittamaan poliisin paikalle.Hän siis ryntäsi tänne minun asuntooni ja ensimmäiseksi puhelimeni kimppuun.Onnekseni valitsi väärän puhelimen ja sain omaani näppäillyksi poliisin numeron.Hän siitä vähän rauhoittuikin.Se hänen käyntinsä paljasti minulle monet epäilykseni todeksi,mutta myöskin monet epäilykseni saivat oikean kohteen.Menin ja kerroin koko tarinan poliisilaitokselle ja ilmoitin miehelleni missä mennään.Hän puheillaan vahvisti epäilyksen,johon sain tänään selvyyden.Nyt mietin mitä teen seuraavaksi tälle asialle.

Tämän tutkinnan ajan olen siksi pitänyt Blogini salattuna.Ettei asianomainen saa vihiä mitä tapahtuu ja vetäydy kulisseihin odottamaan vasta iskua.Nyt se ei enää haittaa sillä juttu on ratkennut ja voin rauhassa aloittaa nyt pelottoman elämän.Vainoajallani on nyt nimi vihdoinkin.Kukaan ei nyt enää pääse kyttäämään minua ja raportoimaan tekemisiäni ilman että tiedän totuuden siitä kuka/ketkä tämän kaiken takana on.

Kävin siis myös exän luona.Hän oli vahvasti humalassa ja tiesin,että minun ei ole vara jäädä sinne joten esitin asiani ja yritin lähteä.Hän seurasi perässä yrittäen koskea minuun.Minä huusin ettet koske.Hän tunki autoni ovenväliin itsensä ja vaikka lähdin liikkeelle hän ei päästänyt irti.Huusin ja käskin irroittautua.Puhelimessa oli koko ajan poliisin numero ja kerroin että laitoksella he tietävät minun olevan täällä.Pääsin pitkän yrittämisen jälkeen lähtemään.Kyllähän hän ehti minulle taas kertoa kaikki uhkaukset ja kiristykset jne.Olen jo oppinut kaiken joten vastaukset niihin löytyivät.Hyvä minä! Enää minua ei pysty nujertamaan ja alistamaan.

Tämä vuosi on ollut raskas,koska olen joutunut tutkimaan niin monia ihmisiä ja mahdollisia heidän motiiveitaan minua kohtaan.Sitä voisiko kyseessä olla tuo vai onko se vainoaja tuo.Työkaverit/Ystävät/Puolituttavat jne.Minun lähiympäristössäni kun on niin paljon ihmisiä.Se kuitenkin oli selvää,että se on minulle erittäin läheinen ihminen ja myös exälleni.Suurin ällistyksen aihe on se kuinka nämä kaksi henkilöä ovat pitäneet pokan valehdellessaan minulle jo yli vuoden,sekä se kuinka mieheni on valehdellut minulle suojellessaan tätä henkilöä.

Niinhän siinä sitten kävi että mieheni kompastui samaan kun ennenkin.Tämä sama tapahtui myös vuosi sitten.Mikään ei mennyt erilailla.Hän oli eri paikkakunnalla erään asian tiimoilta kuten vuosi sitten ja sai kuulla samat asiat kun vuosi sitten.Minut on kuulemma taas nähty toisen miehen kanssa.Tämähän taas ei pidä paikkaansa,mutta kun hänelle on kerrottu niin täytyyhän sen olla totta.Arvatkaa jaksanko kuunnella toistamiseen perättömiä syytöksiä?Jos mieheni on tuollainen idiootti niin antaa olla.Ette edes usko mitä sain taas kuulla.No en enää kuuntele.Lähdin loppujen lopuksi pois.Minun syyksihän tämä meni.Minä kuulemma haluankin juuri tätä.No saamansa pitää sitä mitä tilaa.

Avioliittoni on nyt päättynyt kuten myös seksisuhteeni mieheni kanssa.Enää menen sinne siivoamaan omat loput tavarani pois eli talon myynti kuntoon.Hän ei suostunut tarjoukseeni,vaikka se on reilusti alle oikean myyntiarvon.Asioitani laitan nyt hoitamaan lakimiehet.En enää jaksa/viitsi jauhaa tätä samaa yhtään kauemmin.Kävi sitten miten tahansa.

Taas tuli todistettua se että mieheni ei kykene muuttumaan ja että kun sukset menee ristiin,niin ei niitä edes aika selvitä.Hän on yhä kykenemätön joustamaan.Tämän päivän itkujen jälkeen on aika lopettaa vanha elämä lopullisesti ja aloittaa uusi.

Kaikki samat uhkailut ja syyllistämisethän sieltä tuli.Hänelle ei voi olla suhdetta minun kanssa jos en suostu olemaan naimisissa.Sorruin kyllä sitten itsekkin sanomaan kaikenlaista.En enää viitsinyt välittää kun tämä on jo ennenkin käyty läpi.Ehkäpä hän kuitenkin tätä toivoikin.Kuka sen tietää mitä sen päässä liikkuu.Monet lauseet käänti nurinperin.

Itkemisen jälkeen olen ok.Katsotaan miltä tuntuu huomenna.Tavallaan olen helpottunut kun ei enää tarvitse yrittää saada suhdetta kuntoon.Voin keskittyä nyt täysin vain omaan elämään.

Tässä tätä nyt tulee silläkin uhalla että tiedän mieheni vetävän herneen nenään sillä uskon vakaasti hänen tätä lukevan.

Tärkein päätökseni on se että en lakkaa elämästä kenenkään takia vaikka olisi kuinka mustasukkainen tahansa.Miesten/miehen on vaan pakko hyväksyä minut tällaisena kun olen.En aio muuttua toiseksi enkä tee asioita vain siksi että toisella olisi turvallinen olla.Haluan olla juuri se ihminen mikä olen ilman että tarvitsee miettiä sanomisia tai tekemisiä.Ei minun tarvitse suojella toisen tunteita.Ne ovat hänen ongelmansa jos ei niitä voi hallita.Sen taidon joutuu opettelemaan ja sen oppii.Minäkin opin.Uskomatonta kyllä.Kärsivällisyyttä joudun vielä opettelemaan.Välillä sorrun siihen,että minulle heti kaikki.En odota.Luulen sen kuitenkin johtuvan siitä että olen vieläkin toipilas ja kun minun ei enää tarvitse olla törkeän itsekäs nujertajia vastaan voin siinäkin asiassa hellittää.Nythän yhä joudun taistelemaan hyväksikäyttäjiä vastaan raivatessani tietä.Vaikkakin vähemmän kun ennen.

Osa minusta yhä kuitenkin riitelee keskenään ja vetää takaisin kohti vanhaa.Vaihdan mielipiteitäni.Tunteeni ovat kuin vuoristorata,mutta yhä vähemmän kun ennen.Olen ne asiat nyt tunnistanut.En olekaan niin erakkoluonne kun olen luullut olevani.Tarvitsen muiden ihmisten seuraa.Ystäviä ja jonkun kainaloa välillä.Viihdyn kyllä yksin ja tarvitsen yksinäisyyttä.Pahinta on olla jonkun kanssa 24 tuntia vuorokaudessa koko ajan.En siis voi palata perinteiseen parisuhteeseen enää.En kestä sitä jatkuvaa läsnäoloa.Tämä tieto tulee olemaan miehelleni kova pala.Emme tule palaamaan yhteen vaikka hän onkin kovasti muuttunut.En usko että jaksan olla jokupäivä parisuhteessa hänen kanssa.Hänen pitäisi muuttua valtavan paljon ja siihen menee  aikaa.En voi lakata elämästä siksi aikaa, mitä hän tuntuu nyt vaativan minulta.Minun on päästettävä hänet menemään ja annettava hänelle mahdollisuus löytää joku joka haluaa parisuhteen.En voi pitää häntä vain omien tarpeideni tyydyttäjänä.Se on liian julmaa häntä kohtaan.

Nyt muutaman viikon aikana olen pohtinut monia asioita.Haluan olla vapaa.Haluan olla itsenäinen.Inhoan kyttääjiä.Haluan olla iloinen ja mennä minne huvittaa.Inhoan ripustautujia.Ne ovat taakka ja vaativat jotain koko ajan.Inhoan myös mustasukkaisuutta.Se on loukkaavaa.

Tapasin erään ihmisen johon tutustuin vajaa vuosi sitten ja hän avasi taas minulle muistiin asioita joita olin unohtanut.Niitä olen nyt pohtinut muutaman päivän ja siksi nämä asiat ovat vain vahvistuneet.Olenkin kahden vaiheilla tapaanko häntä vielä.Hän on nykyään varattu,mutta ystävä kuitenkin.Emme ole pitäneet yhteyttä,mutta aina välillä törmäämme.Olen myös törmännyt ihmiseen jonka kanssa on helppo olla.Ei ripustaudu eikä ole taakka eikä vaadi mitään sellaista mitä en pysty antamaan.Voin olla oma itseni  koko ajan eikä siitä seuraa murjotusta yms.Hän voisi hyvinkin olla sitä mitä tarvitsen ilman sen kummempaa sitoutumista.Eikä vielä siinäkään kaikki.Sain mielenkiintoisen tarjouksen,mutta kieltäydyin siitä toistaiseksi.Pidän sen kuitenkin mielessä ja sitten on vielä yksi varteenotettava mies joka ei taatusti takerru minuun.Senkin pidän mielessä tulevaisuutta varten.

Nyt varmaan ihmettelen miksen ole kirjoittanut toisesta miehestä vielä mitään.No en ole häntä unohtanut.Hän on yhä läheinen ystävä ja yhteyttä pidämme toisiimme silloin kun tuntuu siltä että haluaa tietää miten toisella menee.Mitään sen kummempaa ei ole menossa.Se menee eteenpäin omalla painollaan.Ystävyydentestausvaiheemme on päättynyt ja olemme nyt erottamattomia ystäviä vaikka emme pitäisi yhteyttä vuosiin.Olen tunnetasolla päässyt neutraaliin tilaan.Luulen että olemme nyt löytäneet yhteisymmärryksen siitä miten toisiamme ystävinä käsittelemme.Kumpikaan ei halua menettää ystävyyttämme.Se on tärkeä tuki että jaksamme huomisen yli

Niin siitä vielä että olen nyt toipunut jo melkein kokonaan stressistä ja uupumuksesta.Uskonkin olevani kesäloman jälkeen täysin toipunut vaikka syksy onkin minulle aina uupumusta aiheuttavaa.Eli kyllä tässä erossa vaan vuosi menee halusi tai ei .

Elämäni menee kuten ennenkin.Mitään uutta ei ole ilmaantunut.Olen ollut välillä mieheni luona ja nyt kesällä luultavasti enemmänkin.Riippuu voimavaroistani.Katselen ja kuulastelen miten menee ja teen vasta sitten päätöksen jatkuuko suhteemme millä pohjalla eteenpäin.Nyt annan meille aikaa vain olla.

Toisen miehen kanssa menee nyt myös hyvin.Olemme yhä ystäviä ja aina välillä kuulen hänestä jotain.Kunhan hän joutaa,niin  tapaamme ja setvimme asioita.Siihen on tosin aikaa vielä paljon.Luultavasti syksyllä kun on hänellä enemmän vapaata.Aika näyttää mihin elämä vie.Tällähetkellä en tiedä miten hänellä menee.Tämä nykyinen tilanne kuitenkin sopii minulle.

Omaa kotia rakentelen pikkuhiljaa ja olen tyytyväinen nykyiseen elämääni.Minulta ei puutu mitään ja kaikki sujuu muutenkin hyvin.Olen nyt täysin tietoinen siitä mitä elämältäni haluan ja sen mukaan etenen.Kesän jälkeen on elämäni entistäkin paremmin.En kuitenkaan sen enempää aseta aikarajoja,sillä aikaa minulla kyllä on.