Nean tarina

Tänään alkoikin pääsiäisen odotus tästä pitkästä perjantaista.Toivonkin että tämä myös on pitkä päivä,että saa huilata oikein kunnolla.

Eilen olin jo niin väsynyt,että nukuin ensin päikkärit töiden jälkeen ja melkein suorilta jatkoin yöuniin.En jaksanut tänne edes kirjoitella kuulumisia.

En tiedä mikä niin kovasti taas tekee minut väsyneeksi.Eikö tästä jatkuvasta väsymyksestä pääse eroon millään.Toki on ollut aika raskasta töissä.Olen nyt kaksi viikkoa tehnyt projekteja valmiiksi ja näyttää siltä että uusiakin taas tulee.Välillä menin “huilaamaan” omiin hommiin kun en jaksanut olla jalkeilla koko päivää ja tehdä ajatus/suunnitteluhommaa.Ajatukset eivät pysy kasassa.Yritin pitää myös reilummat tauot.Viime syksynä oli ihan kiva tehdä näitä hommia kun en halunnut pysähtyä hetkeksikään,mutta nyt oikeastaan kaipaan rauhallisempaa menoa.Silloinhan laihduin tosi rajusti.Jos näitä töitä teen vielä jatkossakin,niin aion kyllä hakea palkkaa lisää.Sehän jäi pyytämättä kun johtaja vaihtui ja hän ei virallistanut toimintaani.En koe nyt olevani niin kunnossa että pystyisin tätä tekemään jatkuvasti.Ainakin jotain muutoksia tähän täytyy tehdä.Muutoksia on kyllä tulossa,mutta en tiedä helpottavatko ne minun hommiani.Vastuuta on kumminkin tullut lisää.Se mikä on muuttunut viime syksyyn verrattuna on se,että en enää kuullut niitä v-mäisiä huuteluita yms.Kiusaajat ovat jättäneet minut ainakin toistaiseksi rauhaan.Ehkäpä he ovat vihdoinkin huomanneet,että vaikka he kuinka huutelevat ja “kantelevat”,niin teen silti näitä hommia.Huomasin kyllä joidenkin jupisevan keskenään,mutta eivät nyt nostaneet isoa haloota asiasta.Jotain on kyllä tapahtunut.Ehkäpä jotkut ovat huomanneet,että se mitä tein syksyllä olikin hyödyllistä ja nyt kun olin pois niin työnteko ei mennytkään niin sujuvasti.

Totean siis,että olen vieläkin uuvuksissa vuosien painolastin takia.Luulin että kun stressitekijät on poistettu niin helpottaa,mutta ei tämä käykkään ihan hetkessä.Laitankin tähän toipumiseen lisää aikaa.Arvioin asiaa uudestaan syksyllä kesäloman jälkeen.Onhan se oikea kesäloma ties kuin moneen vuoteen.Jospa saisin silloin huilattua itseni kuntoon.

Se mitä muuta tajusin eilen on että olen saanut olla rauhassa myös sukulaisilta.Kukaan ei ole kahteen viikkoon soittanut ja yrittänyt saada minua hoitamaan asioitaan kuntoon.Kukaan ei ole vaatinut mitään minulta.Eilen velipoika kuitenkin soitti.Helpotus on suuri kun minun ei tarvitse olla hänen sotkuissaan enää mukana.Tuli ns. vapauttava päätös.Onkin ollut ihan kiva kun ei ole joutunut minkään sotkun keskelle.Siitä johtuu tämä minun outo tyhjä olo.Ihmettelinkin mitä oikein puuttuu.Tämä välissä olohan se puuttuu:)

Exäni soitti myös eilen.Olin jo hyvässä unessa ja en edes meinannut tajuta mikä minut herätti.No jaksoin jutella siihen asti kunnes tuli sanat”kyllä lyötyä taas lyödään”.En jaksa kuunnella enää hänen valitustaan.Tekisi asioilleen jotain eikä aina vaan valittais minulle.Olen tuota saanut kuunnella 9 vuotta.En enää jaksa kuunnella sekunttiakaan ja niinpä toivottelin saman tein hyvät yöt ja luuri kiinni.Hän on nyt rypenyt omassa keitoksessaan yli vuoden,vaikka ei ole ollut siihen edes mitään syytä.Kun sieltä lähdin viikko sitten,niin sanoin kun se tilanne oli päällä eli hänen mielenosoitus alkoi,että juuri tätä en kaipaa ja juuri tämän takia en tänne tule asumaan.Ei kukaan jaksa aikuisen lapsellista mielenosoitusta.Nämä tilanteet johtivat lähes joka kerta puukkohippasille.Nyt en halunnut katsoa niin pitkälle vaan lähdin.Olen vieläkin järkyttynyt niistä.Hän ei todellakaan tajua miksi olemme eroamassa.Hänestä kaikki on hyvin kun jätän ystäväni ja alan rakastamaan häntä.No olen päätökseni tehnyt jälleen kerran ja nyt todellakin jatkan eteenpäin.Enää ei edes hyvä seksi saa minua sinne palaamaan.Muutaman kuukauden päästä koko juttu on virallisesti ja lopullisesti ohi.

Muista miesasioista sen verran että…En voi niistä tänne enää kirjoitella ainakaan julkisesti.Se miksen johtuu lukemastani lehti jutusta.Siinä nainen piti blogia ja exä oli ilmeisesti tunnistanut ja mennyt tämän uuteen kotiin ja tappanut mustasukkaisuuden puuskassa.En halua joutua enää exäni tappolistalle enkä mahdollisesti jos joskus tapaan jonkun miehen jonka kanssa synkkaa altistaa häntä exän käsittelyyn.Toinen mies joutui exäni takia ensin tappolistalle ja sitten hakkauslistalle.En halua kenenkään kokevan samaa kohtaloa.Exäni kun saattaa joko jo lukea tätä tai löytää tämän myöhemmin.Terveenä exäni ei tällaista tee,mutta sairaana kyllä.Hänen sairautensa voi jatkua ikuisuuden tai päättyä jo huomenna jos vain itse tahtoo sen päättyvän.

Olen väsynyt,mutta tyytyväinen.Nyt kun saisin jonkun energia piikin,niin jaksaisin tehdä jotain mikä piristää mieltäni.Piristystä on kyllä tiedossa,mutta se odottaa vielä tulemistaan.Taidan sittenkin laatia listan siitä mitä itselleni teen.Kaikki rästihommat alta pois kiusaamasta ja mietittävä mikä on tärkeää ja mikä ei.Parturiin ehdottomasti ja hierojalle voisi varata säännöllisen ajan myös jokapäiväinen lenkkeily ei olisi pahitteeksi,mutta sen estää yhä tuo kipeä varvas.Sopisikohan uinti sijaiseksi?Vitamiineja pitäisi popsia säännöllisesti.Ruokavalio muuttaa terveellisemmäksi ja säännölliseksi muutenkin.Näillähän jo pääsisi ainakin alkuun.

On jännä huomata miten erivireinen olen eri paikoissa.Kotona olen hyvinkin seesteinen ja rauhallinen ja onnellinen sekä huoleton.Exän luona taas olen touhukas ja energinen.Vaikka siellä on ollut ihan hyvä olla se hetki minkä olen ollut,niin jotenkin olo on kuitenkin irrallinen.Töissä taas olen energinen,onnellinen,aikaansaava ja tunteikas.

Näissä on minusta ristiriitaisuuksia.Olotilat eivät vastaa oikeaa paikkaa.Luulisi että ei töissä voi olla tunteikas,mutta niin vaan on.Tai miksi koen olevani irrallinen entisessä kodissani.Tämmöisiä ajatuksia minulle heräsi yön jäljiltä.

Töissä siis menee hyvin.Sain projektityöt tehtyä ja palaan taas omiin askariin takaisin.Jotain on vielä tänään vietävä eteenpäin.Ne tuskin tulevat minun työkseni.Sen tuossa huomasin,että varvas kipeytyi kun jouduin koko eilisen päivää olemaan seisovillaan ja kävelemään jonkun verran.Kokonaan terve se ei ole ollutkaan,mutta ei juuri kipeäkään.Maanantaina se alkoi taas kipeytyä,mutta ei ole öisin vaivannut kuten aikaisemmin.Nyt se on kipeä,mutta ei niin paha kun pahimmillaan.Toivon yhä että kyseessä on vain rasitusvaiva/luupiikki.Jos se ei tuosta ala paranemaan menen ensiviikolla uudestaan lääkäriin.Inhoan vaan röngeniin menoa.Toivottavasti saan tänään istua töissä.

Tänään en ole pirteimmilläni.Ehkäpä yöuneni ei ollutkaan tarpeeksi hyvää.Olihan kyllä eilinen työpäivä tosi uuvuttava ja varvas yöllä turvoksissa.Aikataulu oli tosi tiukka,mutta nyt se projekti on tehty pois pyörimästä.

Tuntuu ettei oikein ole sanottavaa.Etenen yhä suunnitelmieni mukaan.Ei ole mitään syytä muuttaa mitään toisin tällä hetkellä.Kun muutoksen aika tulee,niin sitten vasta tarkastelen elämääni uudestaan.Siihen kuitenkin menee vielä ainakin puolivuotta ellei enemmänkin.Tämä linja on nyt hyvä eikä aiheuta minulle pahaa oloa.Levottomuuteni tällä hetkellä johtuu ihan muista syistä,mutta menee ohi kun kevätkin menee ohi.Tälle päivälle voisin laittaa mietelauseeksi seuraavan.

“Jokainen päivä on erinlainen.Voi sattua mitä tahansa ja huomenna voi olla hauskempaa”.

Olen nyt tälläviikolla panostanut uneen.Nukun pitkään.Teen tällaisia kausi kuureja itseäni varten,etten vetäisi itselleni tiukkoja raameja ja aikatauluja sekä yritän poistaa pinttyneitä tapoja.”Rajoitan” elämääni oppiakseni ja antaakseni tilaa uusille asioille.Nyt on tällä viikolla nukkumisen/rentoutumisen viikko.Käytän aikaa myös hyvien asioiden miettimiseen.Keskeneräiset asiat saavat odottaa.En tee yhtään mitään kotona.Lepään ja nautin kiireettömästä aamusta ennen töihin lähtöä.Tuntuu aika kivalle tämä rauhallisuus ja kiireettömyys.

Sukan kutomisesta sen verran että sain ne tehtyä sunnuntaina varsia myöten.Teen aina molemmat tiettyyn vaiheeseen.Näin niistä tulee samanlaiset eikä tarvitse muistella mitään.Nyt ne odottavat.Teen sitten viikonloppuna niitä eteenpäin,jos ehdin.

Sain myös ilmaiset messuliput ja viikonloppuna lähdenkin messuille.En vielä tiedä mikä päivä sinne menen.Seuralainen pääsee mukaan vasta sunnuntaina.Itse kuitenkin haluaisin mennä jo lauantaina,mutta täytyy vielä miettiä siihen ratkaisua mihin päädyn.

Töissä menee edelleen hyvin ja alakuloni haihtuikin siellä touhutessa.Tänään onkin taas projektipäivä.Toivottavasti pääsen sitä tekemään valmiiksi.

Mies asioista sen verran että eräs tapaus nosti hymyn huulille.Luulen että hän on minuun hiukan ihastunut.No näissä asioissa on arvaukseni mennyt ennenkin pieleen,mutta onhan se mukava ajatus kuitenkin.Luulla että joku tykkää minusta tämmöisenä.Minä kun en ole viitsinyt enää miehiä etsiä edes seksiseuraksi.

Sain myös kadonneen kaapinlistan haettua.Että voikin yksi lista muuttaa kaapin ulkonäköä aikalailla.Ruuvvailen sen sitten joskus paikalleen kiinni.Kävin samalla katsomassa sohvia ja luulen että löydän sieltä tänne sohvankin.Päädyin kahdenistuttavaan harmaaseen vuodesohvaan.Sivutyynyt tulevat sitten vähän tummemmasta tai vaniljasta.En sitä vielä tilannut,mutta suunnitteilla on.

Elämä soljuu eteenpäin näköjään kiirehtimättä ja omalla painollaan.En enää viitsi ottaa paineita mistään asioista.Näin menee oikein hyvin eteenpäin.Silti kaikki asiat tulee tehtyä.Loppuun pieni mietelause.

“Elä elämäsi ikään kuin se olisi elämisen arvoinen niin huomaat ,että se onkin.”

Olen onnellinen.Ainakin luulen niin.En tiedä onko siihen oikeasti syytä,mutta minusta tuntuu kuitenkin koko ajan paremmalta ja paremmalta.Tuntuu hyvältä myös sisäisesti.Asiat loksahtelevat paikoilleen.Voihan tämä olla kupla joka puhkeaa kohta,mutta nautin tästä nyt niin kauan kun voin.Vaikka eilinen saikin minulta pienen miikan ja varvas ei ole kunnossa,niin silti tunnen syytä hymyillä.Tämä päivä meni ihan hyvin ja alan löytämään paikkani elämässä,niin töissä kun muutenkin.

Eilen oli tarkoitus viettää rentoa iltaa ja melkein siinä onnistuinkin.Kävin saunassa kun jäseniä niin kolotti ja ajattelin katsoa elokuvan jonka olin nähnyt jo monesti,mutta aina se jaksaa vain kiinnostaa uudestaan.No katkoksia tuli ja veljeni kaipasi olkapäätäni.Hänen uusi kihlattunsakin soitteli minulle mikä oli ihan positiivinen yllätys vaikkakin tuo elokuva sitten jäi osittain näkemättä.

Sukan kutominen lähti hyvin alkuun,mutta tyssäsi sitten raitalankaan.Minulla ei ollut siihen mieleistä väriä ja niinpä tänään hain siihen langan.Ihanan imelää pinkkiä.

Tänään päästin taas suustani viisauksia joita en uskonut itse omaavani.Sanat vain tulivat ulos.Alkaa olo tuntua jo yliluonnolliselta:)Tajusin kun kaveri valitti ongelmiaan,että eihän oikeasti ole ongelmia.Me itse teemme asioista ongelman.Ongelmat ovat siis korvien välissä.Aina on olemassa vaihtoehto tai voi tehdä toisenlaisen valinnan.Se ei välttämättä ole mieluisa ,mutta se voi kuitenkin parantaa elämän laatua.Itse me teemme valintamme ja niiden kanssa on vain elettävä.Jos jokin ongelma on, niin luontevintahan on yrittää päästä siitä eroon tai ratkaista se tai lakata ajattelemasta sitä ongelmana. Missän tapauksessa ongelmaa ei kuitenkaan saa hyväksyä.Suurin ongelma olemme me itse tälle ongelmalle.Omat vaatimuksemme täydelliseen elämään johon pyrimme,tavotteet jotka itsellemme asetamme,mutta miksi?Mitä se oikeasti tuo meille?Pääasiahan on OMA hyvinvointi.Sillon voivat muutkin hyvin.Omilla valinnoilla olemme päätyneet siihen missä olemme.Muita ei voi syyttää.Aina voi kuitenkin ottaa uuden suunnan.Risteyksiä riittää ja haaroja tulee.Vaikeinta onkin se valinta mihin suuntaan lähteä kun on eksyksissä.Tähän olen itselleni antanut ohjeeksi että sinne missä tuntuu paremmalle.Teen niinkun tuntuu parhaimmalle.Sillon en sodi itseäni vastaan eikä minulla ole syytä tuntea oloa syylliseksi vaikka menisikin pieleen.En jää harmittelemaan miksi en valinnut toisin.

Niin tiedän.Ompas itsekästä.Minua sanottiin tänään itsekkääksi juuri tämän ongelma-asian takia .Sen mitä siihen vastasin.Ja kyllä sitä varmaan nykyään olenkin,mutta kun sen olisi pitänyt tuntua pahalta, niin sepä tuntuikin minusta hyvältä.Todella hyvältä.Jes! Kun on niin pitkään ajatellut aina vain muita ja yrittänyt olla kiltti ja olla loukkaamatta ketään,niin tämä repäisy tuli hyvään saumaan.Olen oppinut olemaan itsekäs ja suhtaudun syytöksiin myöntämällä ne reippaasti.En ala puolustella itseäni.Onneksi olen kuitenkin terveellä tavalla itsekäs.Se oli minulle ykköspalkinto jonka tänään sain.Siksi siis olen onnellinen.Olen päässyt eteenpäin myös töissä tämän projektini kanssa.Olen itsekäs myös töissä ja kotonahan sitä olenkin jo ihan luonnostaan kun olen yksin.Jos joku vaatii jotain,niin saa vaatia yksinään.Tottahan toki johtajan sana on laki eikä työ saa kärsiä.Kysyähän aina saa,mutta suostua ei tarvitse.

Määrittelisin terveen ja sairaan itsekkyyden rajaksi ahneuden.Sillon kun ahneus astuu kuvaan eli selvä taloudellinen hyöty on mielessä keinoja kaihtamatta,niin sillon mennään sairaan puolelle.Löytyy varmasti poikkeuksia,mutta omasta vinkkelistä katsottuna se menisi näin.

Nyt alan suunnittelemaan raitoja ihan vaan itseäni varten:)

Tänään tein heräteostoksen.En tiedä minkä ihmeen kipinän oikein sain viikonloppuna ja nyt sitten kun osui vahingossa silmään kaupassa,tulin ostaneeksi vaaleanpunaista villalankaa.Ajattelin alkaa tekemään sukkia itselleni.Vaaleanpunaisia minulla ei vielä olekkaan ja entiset sukat alkavat kulua puhki.

Ehkäpä tämä jäytävä kolotus nivelissä pistää minut tekemään noita sukkia.Jalat tuntuvat jääkylmiltä vaikka kuinka laittaisi sukkia jalkaan.Siis molempia jalkoja.Toisen jalankaan arvoitus ei vielä ole selvinnyt.Sen verran kuitenkin jo tiedän ettei siinä ole sittenkään tulehdusta eikä reumaa eikä kihtiä.Arvoitukseksi jääkin mikä siinä aiheuttaa turvotuksen ja viiltävän kivun.Se on nyt eilis illasta ollut parempi.Tänä aamuna jomotus oli tullut takaisin ja nyt taas ei enää pakota,mutta silti jalka on kuin lankku,turvoksissa ja jäykkä nivelistä.Raahaan sitä perässäni.

Ehkäpä lääkäri osaa huomenna sanoa jotain siihen enemmän.Mielenkiintoisinta tässä asiassa on kuitenkin se minkälaisen härdellin tämä jalka aiheutti työpaikalla tänään.Päätin etten kirjoita työasioista ,mutta nyt en malta olla kirjoittamatta.Olen ottanut töissä saman linjan kun muutenkin elämässäni ja luulen että tämä seuraava tarina johtuu siitä,koska näin ei ole aikaisemmin käynyt,vaikka linkutan harva se viikko tämän perustautini takia.

Minulta siis kysyttiin(työpaikan toiseksi uteliain) heti aamusta mikä jalkaani vaivaa kun linkutan.En siihen kommentoinut mitään ,vaan vaihdoin puheenaihetta.Sitten tuli työpaikan uteliain kysymään että olenko loukannut sen ja vastasin vain että en, ja jatkoin matkaa.No tämän olisi jo luullut riittävän,mutta perääni juoksi työsuojeluvaltuutettu. Todettakoon tähän väliin että olen pitänyt häntä luotettavana ja tällaisten asioiden ulkopuolelle kuuluvana,mutta väärin meni. Hän halusi tietää olenko edes työkuntoinen ,Tarvitseeko minulle hommata sijainen ja mikä minua vaivaa ja minä hölmö menin kertomaan mitä tiesin.Asiaa pohdittuani ja vitutus suurimmillaan, älysin että hänellä ei ollut mitään valtuuksia oikeasti tulla kyselemään näistä asioista ja minun ei olisi tarvinnut kertoa ja en olisi halunnut kertoakkaan.Niinpä painelin johtajan puheille ja tein valituksen virka-aseman väärinkäytöstä.

Kun uteliaat haluavat tietää niin he ovat valmiita tekemään kaikkensa onkiakseen haluamansa tiedot jopa käyttäen työsuojeluvaltuutettuja apunaan pyörittäessään sairasta työyhteisömaailmaa.Työpaikkani on todella sairas.Vasta nyt kun laput ovat pudonneet silmiltäni näen sen erittäin selkeästi.Näen ne asiat mitkä siitä tekee sairaan.Uskomattominta on se että isojohtaja suosii näitä työpaikkakiusaajia ja asemanväärinkäyttäjiä,vaikka asiasta on tiedotettu työterveydenhoitajaa/lääkäriä myöten.Kiusaajien nimet ovat tiedossa.Myös tämän joka käskee erästä kiusantekoon eli yllyttäjän nimi on myös siellä.Hän onkin paikan pahin narsisti.

Menin vielä tämän valtuutetun henkilön juttusille ja ilmoitin että asiat oli luottamuksella kerrottu.Hän vakuutti että asia on turvassa,mutta ilmeestä näin että tiedotus oli jo tapahtunut ja pikkunarsistien tiedonjano oli tyydytetty.Nyt he voivat rauhassa hengittää ja kykenevät tekemään töitä.Heidän maailmansa järkkyi hetken,mutta nyt kaikki on taas hallinnassa ja hyvin.Salaisuudet selvitetty ja tiedon merkitys analisoitu.Uhka eliminoitu.Kenttä vapaa.

Nyt en voi kun todeta mokanneeni ja toimineeni itseäni vastaan vaikkakin harhautettuna,mutta tästä voi vain päätellä että vielä on matkaa taitettava ennenkun olen saanut itseni oppimaan uusille tavoille etten sorru alistettavan kaavaan takaisin ja huomaan kaikki nämä sumutus keinot mitkä ovat käytössä.Aina näkyy tulevan uusia temppuja.Koko elämä uusiksi projekti jatkuu.Otan opikseni ja nuolen haavat.Huomenna linjani on vieläkin jämäkämpi.Nyt alan luoda silmukoita:)

Kiva kun olette kaipailleet.Minulla on nyt menossa hiukan “en nyt jaksa kirjoittaa” kausi ,mutta asiat täytyy saada kuitenkin ylös muistiin.Käsiteltäviä asioita on kuitenkin aika paljon vielä.

Nyt kirjoitan jotain yleisempää tästä päivästä ja palaan edelliseen myöhemmin.Tänään loppui loma ja alkoi arki.En jaksanut mennä kun vasta seitsemään ja sovinkin että menen koko viikon.Työparini on edelleen sairaslomalla ja työt jäävät nyt minun harteille.Onneksi ei ole paniikki ja pääsin hissukseen aloittelemaan.Yritän myös tehdä projektihommia valmiiksi aina kun mahdollista.Myös osavastuu tuotannon ohjauksesta on myös tällä viikolla minun harteilla.Positiivista oli että olemme saaneet kahvi-ja karkkiautomaatit toimintaan.Nyt voi milloin tahansa juoda kupin kahvia kun tuntuu siltä.Sekin on jännä kun sain vähennettyä sen yhteen kuppiin päivässä ja nyt helposti lipeän kun ei maksakkaan mitään.Huomenna vasta testaan onko edes juotavaa.Vaihtoehtoja on paljon.

Tällä viikolla onkin aika  kortilla kun osui myös talonmiesvuoro kohdalleni.Siihen kuuluu lipunnostot,lumityöt talvella ja nurmikonleikkuu kesällä.Alue on aika iso.En siis paljon ehdi kirjoitellakkaan.Viimeksi olin reissussa osan viikkoa.Nytkin osuu juuri nämä lumisateet ja minun onkin poistuttava täältä lumen auraukseen.Ei lempipuuhaani,mutta nyt on minun vuoro hoitaa pihatyöt.Viimeksi muut tekivät kun en ensin tiennyt sitten en ehtinyt ja lopunaikaa olin reissussa.Nytkin joku on jo hiukan kolaillut.Hävettää jos ovat nyt tehneet tällä aikaa kun söin ja kirjoittelen tätä juttua.Saanpahan ainakin pakkoliikuntaa…

Nyt minulla alkoi viikon vapaa.Viimeksi näin pitkää joutilasta aikaa minulla on ollut viimeksi vuosi sitten.Olen joutunut aina pitämään lomani työlomina ja en ole saanut kaipaamaani omaa aikaa ollenkaan.Sekin loma mikä vuosi sitten oli,oli exmieheni kanssa yhteinen.Sillonkaan en ollut vain itseäni varten,mutta joutilaana kyllä.Sitä joutilaisuutta ja velvollisuudettomuutta kaipaan.Huoletonta elämää.Olen jo nyt huomannut kuinka paljon rentoutuneempi ja iloisempi olen kun vuosi sitten.Minulla ei ole kun muutama huolen aihe,mutta nekin poistuvat tämän vuoden aikana.Sillon vuosi sitten tuntui että kaikki työt ja velvoitteet kaatuvat päälle.Se yli vastuullisuus ja kulissien ylläpitäminen,että kaikki on hyvin.Olisin ollut todella tyytyväinen jo siihen että exä olisi ottanut vastuun edes itsestään.Se oli se ylimääräinen taakka niskassani.Epävarmuus kuinka jaksan huomiseen kun toinen vaati niin paljon huomiota ja aikaani itselleen ja rankaisi jokaisesta onnen hetkestä jonka satuin saamaan.Hän todellakin kirjaimellisesti kulutti minut henkisesti loppuun.Vieläkin pystyn näkemään sen halveksivan ilmeen ja tuhahduksen jonka kohtasin kun olin tyytyväinen johonkin asiaan jonka sain hoidettua pois ennen seuraavaa työtä.En vieläkään voi ymmärtää miksi minun onneni olisi ollut häneltä pois.

Nyt on kaikki toisin.Elämäni on helppoa jo nyt ja tulee vaan helpottumaankin.Töissä menee hyvin ja teen edelleen projektitöitä kun niitä tulee vastaan ja minulle annetaan.Minulle sanottiin viimeksi eilen että näin kaikkien pitäisi elää ja en voi kun yhtyä tuohon ajatukseen.Minun on todella hyvä olla nyt kun alan olla palautunut strssistä,uupumisesta ja tunteiden sekasorrosta.Olen saanut asiat normaaliin järjestykseen.Ei ole tekemättömiä töitä.Ainoastaan kotini vaatii vielä hiukan laittamista.Lähdenkin huonekalu ostoksille vapaillani.Nyt tiedän mitä tänne tarvitsen kun sain tämän järjestyksen ratkaistua.Exän luota haen,jos kykenen sinne menemään yhden hyllykön ja ompelukone pöydän.Aion hankkia yhden kulma hyllykön astioita varten.Samaa sarjaa pöydän kanssa ja sohvan nyt kun tiedän millainen tänne käy sekä ison maton ja verhot.Verhot joudun ompelemaan itse ja kankaankin jo tiedän millaisen ostan.Nyt tämä viikko on kodin laittamista varten.Voi kuulostaa uuvuttavalta,mutta tämä on satsausta tulevaisuutta varten.Henkistä pääomaa.

Uusi Vuosi alkoi rauhallisesti ja toivon sen jatkuvan koko vuoden.En lähtenyt baariin vaan saunoin ja ryyppäsin ihan itsekseen.Tosin oli minulla illalla sauna vieraskin.Tässä on ihmeellistä se että en edes kutsu tänne ketään ja silti porukkaa käy.En ole edes kertonut missä asun.Ei exkodissa ystäväni näin tulleet ja menneet.Ainoa kenet olen kutsunut on toinen mies ja häntä ei näy,mutta ehkäpä hän joskus poikkeaa ja saamme asiamme setvittyä pois.Hän taas ilmoitteli itsestään ja tuli pitkät löpinät muutakin asiaa.Hän tuntui olevan hyvin kiinnostunut vapaa-ajastani.Annan sen asian mennä omalla painollaa.Parasta tässä kaikessa on se etten kaipaa entiseen elämään takaisin enkä entistä elämää.Tavoitteita pitää kyllä olla ja niitä minulla onkin,mutta on minulla niiden toteuttamiseenkin koko loppu elämä aikaa.Ei kiirettä mihinkään.Hiljaa hyvä tulee…

Vaikka väsymys painaa niin silti elämä hymyilee:)Notkahduksiakin on tullut hetkittäin,mutta suurimmaksi osaksi olen päässyt taas askeleita eteenpäin.Olen hymyillyt jo kaksi päivää peräkkäin.Siihen on kolme syytä.On vaikea uskoa että tämä jatkuu kovin kauan,mutta toivottavasti nyt ainakin viikonlopun yli.

Ensinnäkin töissä on mennyt naureskellessa suurin osa ajasta.Kaikki vaan menee niinkun pitääkin.Oli kiva kuulla että minua on kaivattu takaisin tuotannon ohjaukseen.

Miesasiat ovat tällä hetkellä hyvässä asetelmassa.Kaikki tuntuu loksahtelevan paikoilleen.Toivottavasti tämä tuuli jatkuu suotuisana ja yhteys säilyy.

Kolmanneksi reissuun lähden aamulla.Se tuleekin tarpeeseen että pääsee vähäksi aikaa pois näistä kuvioista ja saa etäisyyttä asioihin.Monta muutakin asiaa saa hoidettua pois päiväjärjestyksestä tällä matkalla.

Palaan siis vasta Sunnuntaina katsomaan miten olette ystävät jakselleet eteenpäin ajoittaisista vastatuulista huolimatta.Hyvää viikonloppua kaikille:)

Oli tosi ihanaa huomata että eräs on miettinyt minua ja tulevaa reissua kuumeisesti.En oikein jaksanut uskoa että se olisi totta,mutta kiihkeän viestinnän jälkeen hän tokaisi ettei toivo minun olevan toisen miehen kanssa ja että kaikki päätyy hyvin.Toivottavasti niin on ettei taas kuseta minua olemaan ilman uutta kumppania vain koska haluaa pitää minua varalla.Oon ihan sikarakastunut siihen.Ikävä on ollut suunnatonta.Jospa joskus pääsisin häntä rutistamaan oikein kunnolla.En voi vieläkään uskoa että oon siihen saanut vihdoinkin yhteyden.Mitä ihmettä oikein on tapahtunut ja millonka?

Tarzukasta ei tänään ole kuulunut mitään,mutta en sitä kaivannutkaan kun olen liidellyt muutenkin seitsemännessä taivaassa.

Huomenna on tupperikutsut ja vien kissan hoitoon.Lähden viikonlopuksi vuokattiin.

Töissäkin on tapahtunut ihania asioita.Tänään minulle sanottiin että minua on kaivattu kentälle takaisin ja oikein työnjohtajallekkin kerrottu.Eräät ovatkin olleet ärsyyntyneitä kun ovat huomanneet että hoidan yhä noita tehtäviä ja he eivät ole tienneet.Olen oikein tyytyväinen että heidän hymynsä hyytyy jokapäivä tajutessaan että minä olenkin sen asian takana:)

Luulen että se oli stressi joka nyt laukesi .Ainakin kova väsymys aalto pyyhkäisi ylitseni.En meinaa millään pysyä valveilla.Väsyttää aivan tolkuttomasti koko ajan.Työn teosta ei eilen tullut mitään.En jaksanut.Olin aivan puhki jo pelkästä istumisestakin.Saati sitten että olisi jotain pitänyt tehdäkkin.Koetan kuitenkin edes jotain tehdä töissä.

Olinkin vain kuusi tuntia eilen töissä.En yksinkertaisesti pysynyt valveilla kauempaa.Nytkin väsyttää niin kovasti että voisin jatkaa unia kevyesti huomiseen asti.Osittain syynä voi olla myös se että olen taas vuorotyössä.Ehkäpä tämä ei sovikkaan enää minulle.Ennen se oli hyvä asia,mutta nyt en tahdo päästä siihen rytmiin millään.Ehdin jo tottua päivävuoron rytmiin.Tätä nyt tarkkailen hetken ja jos väsymys ei hellitä ja kroppa käy näin ylikierroksilla iltaisin niin haen lääkäriin ajan.Muuten olotila on erittäin hyvä.Tykkään kuitenkin tehdä iltavuoroa mutta aamuvuoro tökkii kun pitää nousta jo ennen viittä ylös.Taidan silti käydä lääkärissä varmuuden vuoksi.

Olenkin nukkunut nyt enemmän kun pitkiin aikoihin.5-6 tunnin yöunet ovat historiaa.Se on hyvä asia kun saa nukuttua rauhassa väsymystä pois ja elimistö saa toipua normaalille tasolle.Pelkään kuitenkin kuntoni rapistuvan.Olinhan saanut sen huipputasolle.Täytyy aloittaa lenkkeily heti kun väsymys hellittää.Luulen että olisin sairasloman tarpeessa,mutta toisaalta se ei kuitenkaan olisi pitemmänpäälle hyvä juttu.Sitä kun pian jämähtää kokonaan paikoilleen.Jännää miten jokainen ylimääräinen ponnistus on niin uuvuttavaa.Pelkään eniten sitä että minulle iskee jokin jälkisairaus tästä kaikesta.Vaikkapa uniapnea.Nukahdan yhtä äkkiä työn ääreen tai auton rattiin.Tai aivoni sanovat sopimuksen irti ja minusta tulee vihannes.No toivottavasti ei kuitenkaan.Koetan nyt vaan ottaa rennosti ja nukkua niin paljon kun vaan pystyn.Ehkäpä tämä väsymys tästä menee ohitse kun saa kunnolla lepäillä.Niin ja onhan minulla nyt kaikki muuten hyvin.Paremmin kun vuosiin.